Pikkupeitto kangaspuilla

Kirjoittelinkin tänne jo aiemmin tuosta meidän loimiprojektista. Esimerkiksi täällä ja täällä. Minä olin alunperin varannut loimeen tilaa vain viisimetriä, jonka kudoin kerralla kantoliinaksi. Kun loimea kuitenkin jäi muutama metri ylimääräistä, lupasin lunastaa yhden lisämetrin. Olen jo pitkään halunnut kutoa jonkun lyhyen pätkän, jota voisi käyttää peittona. Kudelangatkin olivat valmiina, kun yhdestä aiemmasta kudontaprojektista jäi yli yksi vyyhti Dropsin viininpunaistasilkkialpakkaa. 

Yhtenä päivänä sitten suuntasimme kaverini kellariin kutomaan taaperoni kanssa. Yllättävän nopeasti kutominen edistyi tuosta pienestä apurista huolimatta. Peitosta tuli ihana, vaikka itse sanonkin. Yleensä kudontaprojekteistani on jäänyt fiiliksenä lähinnä "ihan kiva, mutta tuon jutun voisin vielä muuttaa". Tästä en muuttaisi mitään. No, mielelläni sen, että olisin kutonut tällä kuteella pidemmän pätkän kun se kerran mielestäni sopii tuohon loimeen niin täydellisesti. Tämä peitto taitaa mennä kaappiin odottamaan, jos vaikka tässä taloudessa joskus vielä vauvanpeittoa tarvitaan. 

Loimi: Bockensin 8/2 puuvillaa

Kude: Dropsin silkkialpakkaa, viininpunainen

Kuvio: Hertta

Klompelompesta valmista

Pitkästä aikaa jotain valmistuu! Olen kyllä neulonut, mutta niin montaa työtä yhtä aikaa, ettei valmista meinaa tulla mistään. Nyt onkin sitten melkein kaikki neuleet ihan loppusuoralla yhtä aikaa. 

Lainasin joku aika sitten kirjastosta Klompelompe kirjan ja ihastuin heti. Hirmu kauniita ja yksinkertaisia ohjeita lastenneuleisiin. Harvoin ostan kirjoja itselleni, mutta tämä on ehkä pakko saada, sen verran monet ohjeista olivat sellaisia jotka haluan neuloa. Olin jo suunnitellut neulovani taaperolle paidan, ohje ja lankakin olivat valmiina, mutta tämän kirjan Kullanmuru-paita kiilasi edelle. Uudet langatkin piti tietenkin sitä varten hankkia.  

Kullanmuru-paita ihastutti yksinkertaisuudellaan. Lisämausteena ovat napit niskassa ja hihansuissa. Helmineuleosio tuo myös paitaan mielenkiintoa. Ohjeesta poiketen en neulonut taakse koko pituudelle kapeaa helmineuleraitaa. Näitä kullanmuru-paitoja oli kolme erilaista, yksi neuletakki, tämä niskahalkiollinen sekä etuhalkiollinen. Ohje oli helppo, mutta ei mikään selkein. Paitoja ennenkin neuloneena ei neulomisessa ollut mitään ongelmaa, mutta ihan ensimmäiseksi paitaohjeeksi en ehkä valitsisi. Ei siinä mitään virhettä tai muuta ollut, mutta jotkut asiat olisi voinut selittää yksityiskohtaisemmin. Neuloisin kuitenkin tämän paidan koska vain uudelleen, sen verran paljon pidän lopputuloksesta.  

Tämä työ muuten muistutti minua taas siitä, että jos ohjeessa kehoitetaan valitsemaan viimisille kerroksille pienemmät puikot, kannattaa niin tehdä... Nimimerkillä neuloin kaikki resorit kahteen kertaan. Nappeja ommellessa kannattaa myös tarkistaa, että ompelee molemmat hihansuun napit samalle puolelle hihaa, eikä toisen eteen ja toisen taakse. No, eipä se niin näy... Huithapeli ei juuri välitä. 

Malli: Kullanmuru-paita niskahalkiolla / Klompelompe

Lanka: Drops Merino Extra Fine

Puikot: 3,5 mm

Paino: 182 g nappeineen

Napit löytyivät Titityystä, ihanat lammasnapit joista pitävät niin äiti kuin taaperokin. Taapero juoksi ympäri kämppää käsi ojossa esitellen kaikille "Bää" paitaansa.

Sen verran säälin lastani, etten pistänyt häntä poseeraamaan ulkona ilman ulkovaatteita. Sovetuskuvia ei siis tällä kertaa tätä yhtä pikaräpsyä lukuunottamatta ole. Ihan hyvin kuitenkin istuu 18 kk kokoinen paita tuon 1 v 4 kk suht isokokoisen taaperon päälle. Eipä silti, että tuosta muutenkaan mitenkään hyviä kuvia saisi, kun ei pysy hetkeäkään paikoillaan. 

Olipa muuten mukavaa taas päästä päivittämään blogia!