Noniin, nyt ehdin minäkin kirjoitella raporttia neulefestareilta, kun olemme palanneet kesälomareissulta taas kotiin. Tätä viikonloppua odotin aikalailla siitä hetkestä lähtien, kun kuulin, että festarit järjestetään uudestaan. Sen verran huikea tapahtuma tämä viime kesänä oli, eikä tämäkään vuosi tuottanut pettymystä. Festariseurana minulla oli kaksiviikkoinen vauvani, joten ihan yhtä täysillä en pystynyt tapahtumaan osallistumaan kuin viime vuonna. Vapaaehtoishommatkin jäivät tänä vuonna välistä vauvan takia. Olin paikalla perjantaina, aika lailla koko päivän lukuunottamatta pientä lepotaukoa kotona ennen iltajuhlaan siirtymistä. Vauva osoitti esimerkillistä neulomismyönteisyyttä ja nukkui vaunuissaan lähes koko päivän.
Kamera unohtui festaripäivänä kotiin ja kävinkin pikaisesti nappaamassa blogiraporttia varten kuvat lauantaina ennen kuin lähdimme kesälomareissuun. Laatu onkin sen mukaista, sillä aikaa kuvaukseen oli miehen autontankkausreissun verran. Kuvia katsellessa tuntui, että tuonkin langan olisi vielä voinut ostaa ja tuon. Minulle varmaan sopisi parhaiten sellainen, että yhden päivän vaan katselisin ja suunnittelisin ja seuraavana päivänä ostaisin langat. Harmi kun se ei onnistu, sillä siinä vaiheessa parhaat ovat yleensä jo menneet. Nyt ostin kyllä ihania lankoja, mutta monta sellaista jäi ostamatta, mikä jälkikäteen harmittaa...
Iltajuhlaan menoa pohdin etukäteen kovasti, lähinnä vauvan takia, mutta onneksi menin, sillä ilta oli todella mukava. Löysin seurakseni
Mehukekkerit-blogin Veeran,
Pilkkeitä-blogin Piian ja
Hupsistarallaa-blogin Terhin. Oli ihana neuloa rauhassa, jutella ja kuunnella illan ohjelmaa, eli neulesuunnittelijoiden juttuja. Törmäsinpäs iltajuhlassa yhteen blogini lukijaankin, terkut vain Ainolle, kiva kun tulit juttelemaan! Lopuksi kävelimme vielä Terhin kanssa takaisin keskustaan nauttien ihanasta kesäillasta.
Kaikin puolin mainiot neulefestarit siis! Ensi kesää odotellessa...
La Fee Fil oli myyjä, johon ihastuin jo etukäteen. Päätin, että tuollaisen liukuvärjätyn kerän ostan varmasti, sillä sellaisesta olen haaveillut jo kauan. Festareilla kuitenkin jätin kerän ostamatta, mikä harmittaa kovasti. Harmitti varsinkin siinä vaiheessa, kun iltajuhlassa Piia, Terhi ja Veera kaikki neuloivat sukkia omasta liukuvärjätystä kerästään. Äh. Ehkä minun on pakko tilata sellainen itselleni vielä joskus...
Ilon pisteellä oli ihanat vesimelonisukat, jotka eivät kyllä tässä kuvassa pääse oikeuksiinsa, mutta parempaakaan ei nyt ole... Syön kesällä vesimelonia ihan järjettömät määrät, ja melkein tuntui, että vesimelonisukat olisi saatava. Nekin kerät jäivät kuitenkin myyntipöydälle, lähinnä hinnan takia.
Tässä Ilon pisteellä liukuvärjättyjä keriä, jotka selvästi olivat tämän kesän festareiden juttu, sukkalankkujen ohella.
Ilon pisteellä oli myös isot kasat Lystigin ja muiden värjäreiden upeita lanoja. Joskus pitää kyllä päästä käymään Ilon lankakaupalla, se kun sijaitsee entisellä kotipaikkakunnallani Salossa.
Louhittaren Luolan pisteellä taisi olla enemmän lankaa, kuin kenelläkään muulla. Näitä värejä ei voi kuin ihailla.
Louhittaren Luolan sukkalankoja.
Heillä oli myynnissä sukkalankasettejä, joissa oli 100 g ja 50 g vyyhdit. Näiden väriyhdistelmät olivat upeita!
Tällaiset hempeät karkkilangat tuntuvat olevan nyt aika pinnalla myös. Niitä itsekin aina ihastelen, mutta valitsen kuitenkin ostettavaksi yleensä vahvempia värejä.
Ikken pisteellä oli juuri näitä vahvempia värejä tarjolla.
Qing Fibre oli yksi ulkomaalaisista lankamyyjistä. Värit olivat heilläkin upeita!
Handullakin oli sukkalankkuja. Häneltä tämä nimikin taitaa olla peräisin. Handulta meinasinkin yhden täydellisen värisen sukkalankun kotiuttaa, mutta sen ehti joku muu napata ennen kuin kykenin päätöksentekoon.
Joku festarivieraista viritti tähän kaiteeseen nämä kauniit palat. Sopivat kyllä tuohon ympäristöön täydellisesti.
Viimeisenä vielä pikaräpsy omista ostoksistani. Titityystä ostin Holst Garnin Tides lankaa paitaa varten, Lanitiumilta sukkalankaa, Ikkeltä myös sukkalankaa, sekä
Neulovillan pisteeltä sukkalankaa värjättäväksi. Paperipussissa ovat iltajuhlasta saamani pikku lankamaistiaiset. Etukäteen olin päättänyt, etten osta yhtään yksittäistä sukkalankakerää. Tämä ei nyt oikein toteutunut, mutta onneksi kohta alkaa Tour De Sock, joten sukkalangalle on tarvetta. (Ihan kuin sitä ei jo ennestään olisi...)
Suurkiitos Titityyn Tiinalle ja muulle järjestäjäporukalle ihanasta tapahtumasta!