Kässämessut 2018

Messulippu saatu blogipostausta vastaan. 

Tätä messureissua suunniteltiin pitkään, hotellinkin varasin ystävälleni ja minulle jo kuukausia sitten. Oikeastaan itse lähtö oli varmistunut jo heti viime vuoden messujen jälkeen. Tämä oli nimittäin jo viides vuoteni peräkkäin näillä messuilla ja on sinne vamasti päästävä myös ensi vuonna. Messut ovat totisesti yksi vuoden kässäkohokohdista! Toinen on sitten kesän neulefestarit. Parasta messuilla on se valikoiman määrä. Aina löytyy jotain (tai hieman enemmänkin) ostettavaa, nähtävää ja koettavaa. Tänä vuonna järjestelyt olivat sitäpaitsi jotenkin paremmat kuin aiemmin, eikä ihan tuskastuttavaa tungosta syntynyt missään välissä. Toki ihan joka paikkaan ei nopeasti päässyt, mutta se nyt on ihan oletettavissa, kun kävijöitä on kolmen päivän aikana yli 50 000.

Uutta messuilla oli myös kansainväliset lankamyyjät. Vaikka suomessa on toinen toistaan ihanampia lankamyyjiä, jolta ei totisesti valikoimaa puutu, on aina kiva nähdä myös uusia juttuja. Parasta näissä ulkomaalaisissa myyjissä oli yhden neuleidolini eli Justyna Lorkowskan tapaaminen. Harmittaa, etten tajunnut pyytää yhteiskuvaa hänen kanssaan. Hän on yksi ensimmäisistä suunnittelijoista, joista olen innostunut. Tapasin messuilla myös toisen lempisuunnittelijoistani, neulistin eli Johannan. Olipa kiva jutella, samoin kuin muiden kässäbloggaajien ja muiden kässätuttujen kanssa, joihin siellä törmäsin. Ihana huomata, miten monet yrittäjät alkavat olla jo tuttuja, kun heitä näkee eri lankakaupoissa, messuilla ja neulefestareilla. 

Monessa kässäblogissa on pohdittu tämän vuoden messuhittiä. Mielestäni se oli tänä vuonna erilaiset tavikepakkaukset. Tiedän, että ulkomailla tällaiset pakkaukset ovat olleet pitkään suosittuja, mutta mielestäni niitä ei suomessa (varsinkaan lankafirmoilla) ole juuri näkynyt. Nyt niitä kuitenkin oli hirmu monella kojulla. Itseäni eniten kiinnostavat pakkaukset olivat tanskalaisen g-uldin kojulla olevat lanka + ohje kombinaatiot, sekä jollakin taito kojulla myytävät korkkikankaat, joissa oli ohje pieneen laukkuun. Valitettavasti ne olivat loppuneet, ennen kuin ehdin apajille. 

Yksi messujen parhaista löydöistä oli Raijan Aitan pellavakauppa. Ihania edullisia pellavakankaita. Joskus vielä ompelen pyyhekaapin täyteen pellavapyyhkeitä. Ja toki vaatekaapin täyteen pellavamekkoja. 

Ommel Ry:n messupisteella sai ommella pipon hyväntekeväisyyteen. Pisteen vetäjät olivat onneksi tarkkana, sillä itse meinasin ommella pipon väärinpäin ajatuksissani, vaikka olenkin paljon pipoja ommellut. 

Lanitium ex machina oli messuilla ensimmäistä kertaa. 

Tanskalaisen g-uldin kasvivärjätyt langat olivat hirmu kauniita. 

G-uldilla oli paljon erilaisia lanka + ohje-settejä. 

Handun langat ovat aina yhtä ilahduttava näky. Niitä löytyi lentävän lapasen pisteeltä. 

Pihkan pisteellä ihailin pieniä laukkuja ja lompakoita. 

Taito-lehden pisteellä oli hirmu söpö kettu, joka istui Louhittaren luolan värjäämän langan päällä. Lanka on tarkoitettu Taito-lehden järjestämään mysteerineulontaan. 

Lisää tarvikepakkauksia. 

Hedgehog fibresin väriloistoa muistaakseni Silmukan pisteellä. 

Tarvitsisin juuri jonkun tämänmuotoisen huivin itselleni. 

Uusi juttu lankojen saralla oli tämä Malabrigon todella roiskevärjätty lanka. Tällaisia en ole aiemmin nähnyt. Tätä oli monella kojulla. 

Yllä olevat ihanat langatkin vuonuen ja viipsinpuun pisteeltä. Ihania juttuja koko koju täynnä.

Kässäkerho Pom Pomin pisteellä oli ihania mallineuleita. 

Pom Pomin värimaailma on ihanan murrettu, juuri minun makuuni. 

Kangasmyyjiä tuli tänä vuonna kuvattua niukanlaisesti. Paapiin kojulla ihastelin joulukankaita. 

Nuppu print companyn kukkakankaat ovat himu söpöjä. Yritin etsiskellä heiltä sellaista ihanaa kukallista pikkulaukkua, mutta sellaisia ei ollut mukana. 

Kettuvillan keinutuolin matto oli älyttömän kaunis. 

Petrichor yarns taisi esiintyä messuilla myös ensimmäistä kertaa. Näitä oli Lankaidean kojulla. 

Bää lankalaboratoriossa esiteltiin kehräämistä. Seuraan sitä aina ihaillen ja toivoen, että joskus oppisin tämän taidon myös itse. 

Nämä olivat samalta pisteeltä. Upeita käsinkehrättyjä lankoja! 

Taito-kojut inspiroivat minua tänä vuonna. Aiempina vuosina olen ne sivuuttanut, mutta niissähän on vaikka mitä hienoja juttuja! 

Rankan kässämessupäivän jälkeen ei olisi voinut parempaa olla, kuin nauttia rentouttavasta illasta ja saunasta hotellilla, ja kruunata kokemus vielä pitkillä yöunilla ja loistavalla aamiaisella. 

Sunnuntaina emme enää menneet messuille, vaan vietimme päivää lähinnä kahvitellen ja neuloen. 

Lapanenkin melkein valmistui kahvittelun lomassa. 

Loppuun vielä kuva ostoksista. Ominilta tuo oksatrikoo, kangaskapinalta jc ja musta trikoo, mustaa pellavaa Raijan aitalta, yksisarvisia Verson puodilta, kuminauhaa käpyseltä ja upeaakin upeammat vyyhdit Skein Queenilta.

Lankarakkauksista vielä yhteiskuva.

Olipa kaikinpuolin loistava messuviikonloppu! Sopivassa suhteessa ostoksia, rentoutumista, tuttujen tapaamista ja ystävän kanssa jutustelua. <3 Ensi vuonna taas, se on varmaa.

Tässä linkit edellisvuosien postauksiini samasta aiheesta 2016 2017 2015.

Shake it up!

Kun ensimmäistä kertaa kuulin Shake it up-mysteerineulonnasta, tiesin heti, että olen mukana. Mysteerineulonnassa siis ohjetta julkaistaan pala kerrallaan ja edellinen osa pyritään aina neulomaan valmiiksi, ennen seuraavan ilmestymistä. Tiesimme etukäteen langanmenekin, ja että neulomme huivia. En yleensä ikinä lähde mukaan mysteerineulontoihin, sillä ihania ohjeita on muutenkin niin paljon jonossa, etten yleensä viitsi käyttää vähää neulonta-aikaani johonkin, mistä en tiedä tulenko siitä pitämään vai en. Nyt oli kuitenkin ohjeen suunnittelijana niin mainio suunnittelija, että olin varma, ettei lopputulos voi olla mitään muuta kuin upea. Ja niinhän se olikin! Ohjeen on siis suunnitellut Anna Johanna, eli neulisti Missä neuloimme kerran-blogista. Pidän oikeastaan kaikista Johannan malleista, varsinkin paidoista. Olen niitä muutaman neulonutkin, postaukset täällä ja täällä. Huiveistakin pidän, varsinkin tämän kesän neulefestarihuivista, Haikusta. Se pitää vielä joskus ehdottomasti neuloa. 

Mutta palataanpa tähän huiviin. Tiesin, että lankaa huiviin tarvitaan kolme eriväristä vyyhtiä, jossa kuitenkin on jotain samaa. Värjäsin tuon mustan langan ja laitoin kaiken toivoni Lentävään lapaseen, johon lähdin lankaostoksille samana päivänä, kun ohje julkaistiin. Onneksi Lentävä lapanen ei pettänyt, vaan sieltä löytyi useampikin ihana vaihtoehto. Aiemmin kaavailemaani kupari-poltettu oranssi-okrankeltainen väripalettia tosin ei löytynyt, mutta se saa sitten olla seuraavan Shake it up-huivini värimaailma. Pitkien pähkäilyjen jälkeen valitsin huiviini Handun sinkkumerinoa liilassa värissä, sekä Skein Queenin sinkkumerinoa värissä Limpet. Se on tuo vaaleanharmaa, jossa on lilaa ja mustaa väriläiskinä. Väreissä olisi saanut olla enemmän samaa, mutta mielestäni ne sopivat silti todella kivasti yhteen. 

Huivia oli hirmu mukava neuloa. Mysteeri säilyi mielestäni hyvin loppuun asti ja neulominen oli tarpeeksi mielenkiintoista. Lopputulos on ihana, pehmeä ja höttöinen iso huivi, joka on ollut töissä mukana lämmikkeenä joka päivä. Lapsikin tähän rakastui, silitteli huivia ja totesi, että ihana peitto. Huivissa neulottiin simppeliä pitsiä, yksinkertaista briossia (kaksivärinen patenttineule), sekä ainaoikeinneuletta. Mielestäni se ei ollut mitenkään vaikea. 

Parasta huivissa on mielestäni tasselit. Mietin heti alkuvaiheessa, että tasselit tähän on tehtävä ja onneksi ne löytyi sitten myös ohjeesta. Suuret kiitokset Johannalle ihanasta yhteisneulonnasta. <3 Toivottavasti näitä tulee lisää. Suosittelen myös kurkistamaan ravelrysta Johannan Shake it up-huivin, on nimittäin ehkä upein koskaan näkemäni huivi. Löytyy ensimmäisen kuvan alla olevasta linkistä. 

Malli: Shake it up!

Lanka: Ilun sinkku (Handu), merinosinkku (itsevärjätty), Skein Queen Limpet

Ohje yksinkertaiseen kauluriin vauvalle/pikkutaaperolle

//Lanka saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Edellisessä postauksessa kirjoittelin langoista, jotka sain Eijan kudontaputiikilta testiin. Ajattelin ensin, että neulon viimeiseksi jotain tästä maitovillalangasta, sillä näppituntumalla en ajatellut pitäväni siitä yhtä paljon kuin muista testiin saamistani langoista. Se muistutti mielestäni todella paljon Dropsin merinovillaa, joka ei kuulu lempilankoihini, ihan vain koska testaamani värit ovat nuhjuuntuneet jo neulottaessa epäsiistin näköisiksi. Tämä Eijan kudontaputiikin lanka kuitenkin yllätti iloisesti. Se nimittäin hyppäsi neulejonossa etummaiseksi, kun yhtäkkiä havahduin kelien kylmenemiseen ja siihen, että pienemmällä ei ole ollenkaan kauluria. Neulottaessa tuntuma oli todella miellyttävä. Lankaa oli ihana neuloa ja valmis neulepinta on todella kaunis. Epäsiisteydestä ei näy jälkeäkään. Vallan ihanaa lankaa, aivan täydellistä kauluriin, sillä tämä lanka tuskin kutittaa muita kuin kaikkein herkimpiä, jotka eivät villaa voi ollenkaan käyttää. 

Kirjoitin samantien kaulurille ohjeenkin, sillä vaikka se on älyttömän simppeli, voi ohjeesta ja silmukkamääristä olla joskus iloa jollekin muullekin. Neuloin kaulurin kaksinkertaisesta langasta. 

Tarvikkeet: 

Lanka: Eijan kudontaputiikin maitovillalankaa (100 g/400 m) - kuvassa oikeassa reunassa. Yksi vyyhti riittää vallan hyvin, langanmenekki on n. 40 g. 

Puikot: 4 mm tai käsialan mukaan. Itse neuloin kaulurin 3,5 mm puikoilla, koska käsialani on hyvin löysä ja joudun aina ottamaan ohjetta pienemmät puikot. 4 mm puikot todennäköisesti toimivat useimmilla. 

Silmukkamerkkejä 4. 

Keri lanka kahdelle kerälle, sillä kauluri neulotaan kaksinkertaisella langalla. 

Luo 52 silmukkaa löyhästi. Kauluri neulotaan pyörönä. 

Neulo 2 o, 2 n joustinta 9 cm tai niin pitkään, kuin haluat. Tuo 9 cm on kaulassa suorana, jos haluat taittaa joustinosion kaksinkertaiseksi, neulo pidempään. 

Kun joustin on valmis, neulo yksi kerros oikein. 

Seuraavalla kerroksella neulo 5 nurin, lisää merkki, neulo 16 nurin, lisää merkki, neulo 10 nurin, lisää merkki, neulo 16 nurin, lisää merkki, neulo 5 nurin. 

Seuraavaksi aloitetaan lisäyskerrokset. 

Krs 1: Neulo o, kunnes saavut merkin luo, tee oikealle kaartuva lisäys, siirrä merkki, neulo 1 o, tee vasemmalle kaartuva lisäys, neulo seuraavan merkin luo, tee oikealle kaartuva lisäys, siirrä merkki, neulo 1 o, tee vasemmalle kaartuva lisäys, neulo kolmannen merkin luo, tee oikealle kaartuva lisäys, siirrä merkki, neulo 1 o, tee vasemmalle kaartuva lisäys, neulo viimeisen merkin luo, tee oikealle kaartuva lisäys, siirrä merkki, tee vasemmalle kaartuva lisäys, neulo oikein kerroksen loppuun asti. 

Krs 2: Neulo koko kerros nurin. 

Toista kerroksia 1-2 esimerkiksi 9 kertaa, neulo sen jälkeen kerroksia 3-4 haluamasi määrä, jotta kaulurin hartiaosuus on haluamasi kokoinen. Itse toistin kerrokset 3-4 neljä kertaa. 

Krs 3: neulo koko kerros oikein. 

Krs 4: neulo koko kerros nurin. 

Kauluri viimeistellään i-cord reunuksella. Voit myös päätellä silmukat tavalliseen tapaan, jos et halua i-cord reunusta neuloa. 

I-cord reunus: Luo kolme silmukkaa, siirrä ne vasemmalle puikolle (ellet luonut niitä suoraan sille). Neulo 2 s oikein. Neulo kaksi seuraavaa silmukkaa takareunoistaan oikein yhteen. Siirrä neulotut kolme silmukkaa takaisin vasemmalle puikolle. Toista *neulo 2 s o, neulo kaksi seuraavaa silmukkaa takareunoistaan oikein yhteen, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle* kunnes kaikki silmukat on päätelty, lukuunottamatta viimeistä kolmea silmukkaa. Nosta oikealle puikolle kolme silmukkaa siitä kohdasta, josta aloitit i-cordin ja päättele nämä 3 silmukkaa yhteen vasemman puikon kolmen silmukan kanssa, käyttäen esimerkiksi tätä tekniikkaa. 

Kauluri on valmis. Viimeistele päättelemällä langanpäät ja kastelemalla kaulurin. Kuivaa tasaisella alustalla. 

Valitettavasti tästä kaulurista ei nyt ole kunnollisia sovituskuvia, joudutte vain luottamaan sanaani, että tämä oli hyvin sopiva. Nimittäin, jos ette ole koskaan yrittäneet ottaa kuvia 1,5 vuotiaasta kauluri kaulassa, joka ei missään tapauksessa halua ensinnäkään pitää kauluria kaulassa, tai poseerata kuvissa, voin kertoa, että se on aikalailla mahdotonta. Tässä vielä varmemmaksi vakuudeksi muutama taidonnäyte, olkaa hyvä! 

Uutta ja jännää testissä

//Langat saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Sain vähän aikaa sitten Eijan kudontaputiikilta testiin lankoja. Törmäsin Eijan lankoihin jossakin facebookin neulontaryhmistä ja innostuin langoista epätavallisten koostumusten takia,. Kudontaputiikilta kun löytyy esimerkiksi soijapapu-, maito-, ja maissilankaa. Myös kauniit ja rauhalliset sävyt houkuttelivat. Halusin esitellä lankoja blogissani, koska uskon, että monia jännittää tilata aivan vierasta lankaa ilman sen enempää tietoa siitä. Tuttuja lankoja, esimerkiksi merinosinkkua tilatessa aikalailla osaa arvailla, miltä lanka tuntuu, merkistä riippumatta, mutta itselläni ei ainakaan ollut mitään ennakkokäsitystä näistä Eijan langoista.

Eija on värjännyt lankoja jo liki 20 vuotta. Ensin hän innostui kasviväreistä, sillä luonnon keskellä asumisen takia kasvien keräily on ollut helppoa. Eijaa kiehtoo se, miten esimerkiksi monesta kasvista saa keltaista, mutta jokainen keltainen on hieman erisävyinen. Luonnosta löytyy niin paljon erilaisia värejä, että joka vuodelle riittää uutta löydettävää ja huomattavaa. Nykyään hän värjää paljon myös tekstiiliväreillä ja kasvivärjäys on jäänyt ajanpuutteen vuoksi hieman vähemmälle. Nämä kaikki saamani langat on värjätty tekstiiliväreillä. Eija innostui erikoisemmista kuiduista, koska on itse niin herkkähipiäinen, ettei lampaanvilla oikein hänelle sovi. Nykyään hän värjää ja myy monenlaisia laadukkaita lankoja, mitä erikoisemmissa blendeissä. Värit hän sekoittelee itse pääväreistä, joiden lisäksi hän käyttää myös mustaa, harmaata ja ruskeaa. 

Sain testiin kolmea erilaista lankaa. Ensimmäinen lanka on maito/merinolanka. Tuntumaltaan tämä lanka on hattaranpehmeä. Se muistuttaa mielestäni kovasti Dropsin Baby Merinolankaa, mutta tuntuma on vieläkin sileämpi ja pehmeämpi. Tästä langasta neulon ehdottomasti jotain ihoa vasten tulevaa, esimerkiksi kaulurin vauvalle. Langassa on metrejä 400/100g. Lanka on käsinvärjättyä, kuten kaikki muutkin Eijan kudontaputiikin langat. Lanka on 50% maitoa, 50% merinovillaa. 

Maitokuitu on minulle täysin vieras kuitu ja etsiskelinkin siitä tietoa netistä. Yhden blogitekstin mukaan maitokuitu kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikoihin vaihtoehdoksi, kun villavaatteet haluttiin säästää sotilaille. Wikipedia myös kertoo, että maitokuitu kehitettiin Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikaan ja kehitystä jatkettiin amerikassa 1930-luvulla. Ilmeisesti maitokuidun käyttö hiipui vaatemarkkinoilla, kun kehitettiin halvempia korvikkeita, kuten nylon. Tässä blogitekstissä kerrottiin hyvin tarkasti maitokuidusta. Toki lähteiden luotettavuutta on vaikea arvioida. Mielenkiinnolla odotan, miltä tämä lanka tuntuu neulottuna ja miten se kestää käytössä. Jatkoa siis seuraa! 

Toinen lanka mitä sain, on soijapapu/alpakkalanka (50/50 %). Langan väri on mielestäni todella kaunis! Tuntumaltaan lanka on hieman kuin merseroitua puuvillaa, mutta pehmeämmän tuntuista.  Alpakalle tavanomaista pörhöisyyttä ei mielestäni langassa juurikaan ole. En usko, että tämä lanka minua kutittaisi, vaikka jotkut alpakat kutittavatkin. Lanka on mukavaa neuloa ja näppituntumalta jotenkin tekstuurista, mutta silti sileää ja pehmeää. Itse en pidä puuvillasta juuri ollenkaan, joten tämä voisi olla hirmu hyvä vaihtoehto sille. Ei niin lämmin kuin villa, muttei myöskään niin raskas kuin puuvilla. Tästä langasta olisi varmasti ihana neuloa mekkoja ja muita meidän yksivuotiaallemme. Puikoillani onkin juuri tästä langasta lapselle shortsiasu. Toivottavasti saan sen pian valmiiksi, niin tekin näette, miten kivannäköistä jälkeä tällä langalla tulee!

Metrejä tässä langassa on 400m/100g. Lanka on myös käsinvärjättyä. Väri on nimeltään marjapuuro.

Kolmas ja viimeinen lanka jonka Eijalta sain, on ehdottomasti lempparilankani koko satsista! Tämä lanka on bambu/silkki/merinolankaa. Tästä langasta ei kyllä pahaa sanottavaa keksi, kuten tuo ihana blendi jo vihjaakin. Voiko muka tulla kamalaa, jos yhdistää pehmoisen bambun, ylellisen silkin ja ihanan merinovillan? Niin kaunis silkkinen kiilto ja täydellinen pehmeys! Luulen, että tästä langasta on pakko myöhemmin neuloa paita. Värikin on todella kaunis. Lanka myös vaikuttaa siltä, että pehmeydestään huolimatta se kestää hyvin käyttöä. Sitä toki ei varmaksi voi tietää, ennen kuin neule on valmis ja käytetty useasti, mutta raportoin siitäkin sitten myöhemmin. 

Ilmeisesti tämä lanka on valmistajan mukaan sopivaa sukkalangaksi. Aioin ensin neuloa tästä itselleni sukat, jotta pääsisin testaamaan tällaisen tekokuiduttoman langan sukkakestävyyttä, mutta en taida raaskia. Neulonkin sen sijaan varmaan tästä itselleni pipon (Magnolia hat odottelee ravelryjonossa jo...) ja lapselle sukat, niin tulee sukkakestävyyskin sitten samalla testattua. 

Näiden lankojen lisäksi Eijan putiikissa on kaikkea muutakin mielenkiintoista, esimerkiksi tämä merinosilkki tai tämä silkkijakkilanka. Varsinkin tuo jakkilanka kuulostaa mielenkiintoiselta.

Kertokaa ihmeessä kommenteissa, jos olette jo jotain Eijan lankoja testanneet. Mitä tykkäsitte? Itse ainakin odotan innolla, että ehdin neuloa työt näistä loppuun. Neulistin Shake it up! KAListelu on vienyt kaiken neulonta-ajan viimeaikoina, mutta pianhan sekin jo loppuu ja ehtii neuloa kunnolla muutakin.

Kysykää ihmeessä, jos haluatte tietää jostakin langasta jotain tarkempaa! Kerron niistä itse myös tarkemmin vielä myöhemmin, kunhan olen saanut neuleet valmiiksi. 

Lumimyrsky sukissa

Loppukesästä iski jostain syystä vähän neule-plääh. Mikään ei oikein innostanut eivätkä vanhat projektit edenneet. Osallistuin Tour de Sockiin, mutta en saanut neulottua sukkia. Yksiä aloitin, mutta purin, kun ne olisivat olleet liian pienet lähes kenelle tahansa. Sitten julkaistiin tämä, olikohan tämä nyt kolmannen etapin ohje. Katrina Birkenwasserin suunnittelemat sukat iskivät heti. Olen viime aikoina ihastunut kirjoneuleen neulomiseen, mutta monet kirjoneuleohjeet eivät ole niin makuuni. Näihin kuitenkin ihastuin heti, sillä mielestäni ne ovat ihanan modernit, samalla kertaa simppelit ja monimutkaiset. Ihana ohje kaikinpuolin! Parasta tässä oli se, ohjeessa oli yksi sadan kerroksen kaavio, joka neulottiin kerran ja siinä sukka sitten oli. Pidän tällaisesta "etappineulomisesta" : koko ajan tiesi, montako riviä vielä oli jäljellä ennen kuin oli valmista. 

Varastostani ei löytynyt sopivia lankoja näitä varten, joten värjäsin sellaista itse. Onneksi oli aurinkoinen päivä, niin vyyhti kuivui ulkona hetkessä ja pääsin aloittamaan nämä saman päivän iltana. Jonkun aikaa näiden neulomiseen meni, sillä kaaviota piti vahdata koko ajan. Kirjoneulesukissa minulla on monesti ollut ongelmana varren tiukkuus. Niinpä vaihdoin näissä sukissa puikkokoon reilusti isommaksi, kun päästiin varteen asti ja niinpä ne istuvatkin jalkaan hyvin. Hippusen pienempikin puikkokoko olisi varteen riittänyt, mutta jos olisin jatkanut samankokoisilla puikoilla koko sukan läpi, eivät ne menisi kenenkään jalkaan. Sukat neulottiin varpaista varteen, joten niitä pystyi kivasti sovittamaan koko ajan. 

Nämä haluan kyllä neuloa joskus vielä uudestaan, vaikkapa jouluisissa väreissä. Tämä taitaa olla yksi lempi sukkamalleistani ikinä. 

Malli: Arctic Blizzard - Birkenwasser knits

Lanka: Itsevärjätty merinosukkalanka 

Puikot: 2,25 mm jalkaterään, 3 mm varteen

Luottosuunnittelijan ohje toimii aina

Neuloin joskus Missä neuloimme kerran- blogin Johannan paidan, josta tuli heti lemppari. Sen jälkeen Johanna on julkaissut paitaohjeen toisensa jälkeen. Niistä lähes jokainen on sellainen, jonka neuloisin mielelläni. Johanna onkin yksi niistä suunnittelijoista, jonka tyyliin luotan sen verran, että uskallan varmaan lähteä myöhemmin syksyllä neulottavaan mysteerihuiviin mukaan. Luottosuunnittelija siis. Tämän Plum Twist paidan nähtyäni halusin heti neuloa sen, ja ohje olikin loistava! Pitsi oli tarpeeksi helppoa, mutta silti mielenkiintoista neulottavaa. Ohjeessa oli kaikki tarvittava, niin ettei tarvinnut rukata omia aivojaan vaan sai vain posottaa menemään. 

Neuloin paidan BC Garnin Bio Shetlandista, ohuesta luomuvillasta, joka oli todella riittoisaa. Neljä vyyhtiä riitti tähän paitaan hyvin, eli langanmenekki oli alle 200 g. Paita oli alunperin ihan täysin erivärinen, mutta värit eivät valmiina pintana toimineet, joten heitin paidan valmistuttuaan väripataan. Ja uudestaan... ja uudestaan. Opinpahan ainakin sen, että valmiin paidan värjääminen on vaikeaa. Mutta lopulta väri on mielestäni hyvä! Kuvauspäivänä oli niin kirkasta, ettei väri oikein näy, mutta se on sellainen eläväinen tumma liila. 

Paidasta tuli tosi kiva, istuvuus on taas ihan nappiin, niin kuin tiesi Johannan ohjeella sen olevankin. Muotoilut olisin voinut jättää pois, sen verran on nimittäin raskauksista jäänyt ylimääräistä vyötärölle. Mutta pidän takkejani aina auki, niin ei se haittaa. 

Malli: Plum twist

Puikot: 2 mm ? 

Lanka: BC Garn Bio Shetland