Messuilla, totta kai!

Kun ystäväni viime sunnuntaina kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan messuille, innostuin vain ajatuksen tasolla. Takana oli nimittäin kahdenkymmenen tunnin matkustaminen Italiasta kotiin. Lupasin innostua muutaman päivän päästä, ja niin teinkin. Onneksi innostuin, sillä päivä oli huippu mukava! Kahden vauvan mukana olo etukäteen vähän mietitytti, mutta ihan turhaan. Lapset olivat vain innoissaan messujen vilinässä. Design muotinäytös, jonka alkua seurasimme, sai aikaan reissun innostuneimmat ilmeet ja hymyt.

Oli ihana jutella tekijöiden itsensä kanssa heidän tuotteistaan. Messuilla sai varmasti vastauksen siihen missä ja miten jokin kangas tai vaate tuotetaan, mitä uusia suunnitelmia yrittäjillä on ja niin edelleen. Täytyy sanoa, että yllätyin siitä, miten paljon kaikkea upeaa Suomessa tehdäänkään! Mielenkiintoisia yrittäjiä on paljon. Arvostan suuresti sitä, että yrittäjät haluavat suunnitella ja valmistaa tuotteensa täällä Suomessa. Ei se varmasti helppoa ole, mutta toivotaan, että asiakkaat tekevät siitä kannattavaa. Itse ainakin mielelläni tuen kotimaista.

Parasta antia messuilla olivat lopulta ihmiset, niin monen mukavan tyypin kanssa pääsimme juttusille. Jotain tuli toki ostettuakin. Ja inspiraatiota sai taas hurjasti. Ensi vuonna sitten uudelleen!

Kaino, jonka näytteillä olevaan tunikaan ihastuin. 

Ihanaa hahtuvalankaa, en tosin muista ketä näitä myi.

Paapiin kankaita.

Käpysen villaneuloksia. 

Åsa Broo.

Titityyn paikalla oli pakko käydä, vaikka ostokset päätin tehdä vasta Jyväskylässä. 

Väkeä oli paljon! 

Viljamin Puoti ja symppis panda!

Mukava, jonka vaatteet todella olivat super mukavia! Kauppa heillä sijaitsi muistaakseni Tampereella, pitää käydä joskus. 

Super tumma kuva mukavan kauniista mekosta. 

Handun sukkalankoja ihastelin Lentävän Lapasen kojulla, harmittavasti osuin sinne niin myöhään, että ostokset jäi budjetin loppumisen vuoksi tekemättä. Pitää kai tilata verkkokaupasta, sen verran kivoja nämä oli! 

Kauneven / Vanja Sean / Murun pisteellä oli kauniita neuleasusteita.

Tarttuvan kojulle osuimme niin myöhään, että vauvat eivät enää jaksaneet kauaa olla paikoillaan. Mutta kivan näköisiä asioita siellä oli! 

Pitkän päivän jälkeen piti tietenkin mennä syömään. Bar Burrito, Tampereen keskusta.

Ruoka oli hyvää. 

Ostoksia ei tullut tänä vuonna tehtyä hurjaa määrää, mutta sitäkin kivempia asioita tarttui mukaan. Viimein sain Cookie A:n sukkakirjan. Lisäksi ostin vauvalle Johanna K:n kaulurin. Johanna K:n pisteestä ei ole näköjään kuvaa, sen verran innokkaasti taisin tarjontaa tutkia. Paapiin ja Käpysen pisteeltä ostin ihanan pehmeää merinovillaneulosta, taisi olla Paapiin kangasta. Siitä tulee itselleni mekko. Kerän pisteellä hoksasin, etten ole ostanut vielä yhtään lankaa. Pitihän se puute siis paikata. 

Sellaiset messut tänä vuonna.