Kanadan lankatarjonta

Ei yhtään haitannut, että Kanadan dollarin kurssi on tällä hetkellä euroon nähden sellainen, että hinnoista pystyi pudottamaan aina lähes kolmasosan pois. Hinnat ovat muuten suunnilleen samat, jos vertaa hintaa dollareissa ja euroissa, no dollareissa se saattaa olla muutaman dollarin vähemmän. Eli shoppailu siellä oli varsin edullista. Lankakauppaan oli siis päästävä. Olisi tosin pitänyt mennä vaikka kuinka kallista olisi ollutkin... Seuraa siis sekalainen ja hyvin epäselvä selostus Toronton ja lähiseudun lankatarjonnasta.

Kävin reissun aikana neljässä eri lankakaupassa. Kaksi sijaitsivat Toronton keskustassa ja kaksi kauempana, muistaakseni n. 40 kilometrin päässä Torontosta. Kaikissa kaupoissa oli sekä luksuslankoja, että edullisempiakin.

Olin jo vähän ajatellut, etten ehkä Toronton keskustassa pääse lankakauppoihin, sillä nähtävää oli niin paljon ja aikaa niin vähän. Sattumalta kuitenkin yksi lankakauppa oli samalla kadulla, vain korttelin päässä meidän majapaikastamme. Voitte ehkä kuvitella, miten hypähtelin ilosta jalkakäytävällä. Tämä kauppa oli aika pieni ja sympaattinen paikka, jossa myytiin lähinnä luksuslankoja. Aika monet olivat käsinvärjättyjä ja Kanadalaisia lankoja löytyi aika paljon. Untangled yarns oli kaupan nimi. Siellä olisi ollut  suuri neulontailta, mutta harmikseni se oli vasta seuraavana iltana, jolloin olimme jo kaukana keskustasta. Olisi ollut upeaa päästä neulontailtaan siellä! Etukäteen olin ajatellut meneväni sellaiseen, mutta välimatkat ja aikataulut tulivat esteeksi.

Nuo Minevillen langat olivat Kanadalaisia, ne värjätään ihan Kanadan itärannikolla, Nova Scotiassa. Todella kauniita värejä. Sukkalankoja olivat muistaakseni nuo kuvaamani vyyhdit. 

Nämä Lichen and Lace langat tulevat myös Kanadan itärannikolta. Lankamerkin omistaja oli perustanut lankakaupan Toronton keskustaan (jo ajatus siitä, miten kallis tilavuokra heillä on varmasti ollut, hirvittää. Ei taitaisi ihan joka tyypistä olla siihen...) ja monen vuoden jälkeen hän perheensä kanssa muutti itärannikolle tarkoituksena viettää rauhallisempaa ja vähemmän hektistä elämää. Nykyään hänellä on siis nämä luonnon inspiroimat, käsinvärjätyt langat, joita hän jälleenmyyjien lisäksi käy joka lauantai myymässä paikallisella torilla. Eipä haittaisi vaikka täälläkin joku myisi torilla käsinvärjättyjä luksuslankoja...  

Tällaisen projektipussukan haluan joskus. Tätä yksilöä en raaskinut ostaa, kun hintaa oli pussukan yksinkertaisuuteen nähden paljon.

Näitä lettejä katsoessani harmittelin taas kerran, etten osaa kehrätä. Olisikohan Jyväskylässä missään kehruukursseja... 

Pääsin Torontossa käymään vielä toisessakin lankakaupassa, joka sattui myös sijaitsemaan aika lähellä omaa majapaikkaamme. Tämän kaupan nimi oli Romni Wools. Ihan jäätävän kokoinen paikka! Ikinä en ole nähnyt näin paljon lankaa samassa paikassa. En edes Karnaluksissa. Sitä paitsi langat olivat toinen toistaan ihanempia, käsinvärjättyjäkin oli vaikka mitä ja kun kysyin Kanadalaisia lankamerkkejä, niitäkin löytyi monta. Peruslangoista eniten ihastuttivat Cascaden langat, joita tuntui olevan joka nurkalla aina lisää ja lisää. Täältä kaupasta olin päättänyt ostaakin peruslankoja talvea varten, sillä taapero tarvitsee pipoa ja muuta. Hieman kyllä päätös horjui tämän lankavuoren edessä... 

Käsinvärjättyjä lankoja. 

Näitä hyllyvälikköjä oli ainakin neljä ja kun käveli portaat alas oli vastassa ihan täyteen ahdettu kellari. 

Muutama kerä sukkalankaa.

Sanotaanko, että ei haittaisi, vaikka tämä Romni Wools sijaitsisi hieman lähempänä. Kaupassa tosin hieman jopa ahdisti valinnanvaikeus, ja mukaani lähtivät vain kolme vyyhtiä ihan perus villalankaa.

Kahdesta viimeisestä kaupasta ei ole kuin kaksi kuvaa. Nämä kaksi ovat yhdestä lankakaupasta Newmarketissa, 50 kilometrin päässä Toronton keskustasta. Tämä kauppa oli jännä yhdistelmä akryylilankoja, sekä superkalliita luksusvilloja.

Oli aika hauska huomata Nurmilintu-huivi heti ensimmäisenä, kun astuin kaupan ovesta sisään.

Olen kauan kaivannut tämäntyyppisiä liukuvärjättyjä lankoja, mutta koostumus akryyli/puuvilla ei houkutellut. Muutenkin lanka oli todella ohutta, en tiedä mitä paikalliset tästä neulovat. Olisi pitänyt kysyä. 

Viimeinen lankakauppa sijaitsi myös Newmarketissa. Sen valikoima oli hyvin sekalainen ja sisälsi suurimmaksi osaksi halvempia peruslankoja. Niiden joukossa oli muutama kalliimpi merkki, esimerkiksi Madelintosheja oli muutamaa eri väriä. Tässä kaupassa oli alennusmyynti meneillään ja ostinkin yhden superedullisen Madelintoshin sukkavyyhdin. Nyt harmittaa etten ostanut enempää... 

Loppujen lopuksi lankasaaliini oli hyvin maltillinen. Kun on kolme viikkoa reissussa, on pakko säästää rahaa vähän muuhunkin, kuin lankoihin. Täytyy kyllä sanoa, että tuota Kanadan suurta lankatarjontaa on jo ikävä, vaikka meillä täällä Suomessakin upeita lankakauppoja on. Ikävä on myös hyvää valuuttakurssia, jonka ansiosta langat olivat selvästi edullisempia kuin täällä. 

Nämä kaksi vyyhtiä ovat pitsivahvuista merinosingleä. Riverside Studio on Kanadalainen, Quebecissa sijaitseva pieni yritys, jolla on myös kauppa Etsyssä. 

Alegrian vyyhti on polyamidilla vahvistettua superwash merinoa, josta en todellakaan raaski tehdä sukkia, sen verran pehmeää se on. Madelintoshin oranssinsävyinen vyyhti on siis Twish Lightia. Siitä teen todennäköisesti itselleni syyspipon.

Tässä vielä kuva kaikista ostoksista, Cascade 220 ja Rowanin dk vahvuinen villa ovat Romni Woolsilta, Alegria ja Madelintosh Newmarketin lankakaupoista ja Riverside Studion sinivihreät vyyhdit Torontosta, Yarns Untangledista.  

Tekisi mieli palata tuonne shoppailemaan ja ostaa sata vyyhtiä lisää... Onneksi tosin shoppailut jäivät tämänkokoisiksi, kun onhan tuota lankaa ennestäänkin. Nyt pitää vain saada uudet langat puikoille. 

Ps. Suosittelen muuten Kanadalaisten lankakauppojen lisäksi yhtä ihan superhyvää, Torontolaista bloggaajaa - Yarn Harlot. Tekstin laadusta kertonee jotain se, että hän on kirjoittanut useamman humoristisen kirjan neulomisesta. Neuleiden laatu ei ole yhtään sen huonompi. Kannattaa lukea ja kirjoja myös, jos englanti ei kauhistuta.