Oh Canada

Ihana rakas Kanada. Vietimme siellä miehen ja taaperon kanssa kolme viikkoa tässä elo-syyskuussa. Majailimme kahden eri ystäväni luona ja kiertelimme paikkoja päivisin autolla lähinnä keskenämme ystävieni ollessa töissä. Tämä oli jo neljäs matkani Kanadaan, aina samaan paikkaan eli Ontarioon, Toronton läheisyyteen. Olen yhteensä viettänyt aikaa siellä noin 14 viikon ajan. Toivottavasti tämä ei ollut viimeinen reissuni sinne, sillä sen verran ihana maa se on. Ja niin iso, että olen nähnyt siitä vain ihan pienen murusen. Tarkoituksemme oli tehdä muutama reissu jonnekin kauemmaksikin, mutta lopulta kaverilta saamamme auto oli sen verran epäluotettava ettemme viitsineet kauemmaksi lähteä. Ensi kerralla sitten.

Ontariossa on niin paljon kaikkea ihanaa. Kaunista luontoa, suurkaupunkia, pilvenpiirtäjiä, jättiläisvaahteroita, kumpuilevia niittyjä, suuria järviä, piiitkiä hiekkarantoja, lukemattomia ravintoloita... Puhumattakaan ihanista ihmisistä. Hirmu monet rupesivat juttelemaan, halusivat auttaa meitä ottamaan perhekuvan, rupattelivat taaperolle ja niin edelleen. Vähän on kyllä jo ikävä takaisin...

Tämä postaus on nyt ihan täysin käsitöihin liittymätön, sillä kuvia oli niin paljon, että jaoin lankakaupat omaan postaukseensa.

Jos katsoo tarkasti, näkee kuinka pitkälle tuo tie jatkuu suorana, mutta niin mäkisenä. 

Ystäväni pihatietä reunustivat korkeat ja tuuheat vaahterat. 

Maissipeltoja oli joka paikassa. Nämä ovat ystäväni vuokraisännän peltoja, joiden maissit pitää kuulemma ehkä heittää pois. Kuivuus on kerännyt niihin jotain myrkkyjä. Siellä on ollut nyt superkuiva ja lämmin kesä.

Auringonlasku ystäväni takapihalta. Lähes joka ilta oli upea!

Ontarion pääkaupungista, Torontosta.

Toronto on hirmu kansainvälinen kaupunki ja ruokaa löytyykin lähes jokaisesta maasta. Mieheni selvitti löytyykö sieltä aitoa Napolilaista pizzaa ja löytyihän sitä. No, ihan ihan aitoa se ei kai ole, kun ei ole Napolissa valmistettua, mutta Napolin Pitsaliiton Sertifikaatti oli tällä ravintolalla.  

Ihan meidän majapaikan läheltä sai ihan superhyviä tacoja. Täytteenä kalaa, marlinia ja snapperia, mitä lienevät Suomeksi. Miehellä kaktusta, josta taapero piti kovasti.

Vuokrasimme huoneen Toronton keskustasta kahdeksi yöksi ja se sijaitsi mielenkiintoisella Kensington Marketin alueella. Sieltä löytyi vaikka minkälaista ihmistä, kauppaa ja katua. 

Toronton kaupungintalo. 

Todennäköisesti Toronton kuuluisin nähtävyys, eli CN-torni. Juurella kävimme mutta emme ylhäällä.

Keskustassa oli siistejä pilvenpiirtäjiä, mutta loppujen lopuksi tämä "korkein" alue on aika pieni. Ihan muutaman kilometrin päässä oli ihan tavallisia omakotitaloja. 

Taapero lepäili ja ihaili lokkeja maailman pisimmällä makeanveden hiekkarannalla (näin minulle ainakin kerrottiin, en ole tarkistanut väitettä.), Lake Huronin laidalla.

Sama Wasaga Beach kuin yllä. 

Toronton lähellä oli Scarborough Bluffs kansallispuisto, jossa kävimme kävelemässä. 

Pakollinen turistirysä. Tämä oli jo viides tai kuudes kerta, taitanee riittää jo.

Toisiksi viimeisenä iltanamme illastimme ulkona kaverini terassilla. Heillä oli ihana vuokramaatila, jonka kanoihin, hevosiin ja lehmiin taaperomme ihastui. 

Ei tätä paikkaa oikein voi selittää kuvilla tai sanoilla. Menkää sinne itse ja kokekaa se. Suosittelen.

Kyllä matkustaminen on vain huikeaa. Eikä siihen kuumeeseen oikein reissaaminen auta, kun yhtä kovasti tekee mieli lähteä taas jonnekin, kuin ennen reissuakin...