20. toukokuuta 2017

Tulevan kesän lempitakki

Missä neuloimme kerran -blogin Johanna kertoi joskus aiemmin keväällä uudesta neulesuunnitteluprojektistaan, josta innostuin heti. Lähdinkin testineulomaan takkia, eikä kyllä kaduta yhtään! Tästä tulee nimittäin varmasti tulevan kesän lemppari. Kyseessä on siis Soulful neuletakki, jonka ohje ilmestynee joskus alkukesästä. 

Neuletakki neulottiin hauskasti ensin vähän sieltä ja vähän tuolta, kunnes sitten otettiin kaikki silmukat puikoille ja neulottiin takki tavalliseen tapaan ylhäältä alas. Ohje oli kaikin puolin mainio ja mukava neulottava. Pitsiosio oli sopivan helppo ja koukuttava. Alkuun neuloinkin takkia lähes koko ajan... Vartalo-osiossakaan ei päässyt puutumaan, kun aina välillä kavennettiin ja myöhemmin sitten lisättiin silmukoita. Jotenkin sellaiset "neulo 40 cm sileää neulosta" neuleet tuppaavat välillä vähän jumittamaan paikoillaan, vaikka toki täysin aivottomalle neuletyöllekin aina on paikkansa. Tätäkin pystyi tosin hyvin neulomaan ryhmätyötä tehdessä tai luennoilla. Kun vartalo-osio oli valmis, hihat neuloutuivat jotenkin supernopeasti ja lopulta takki valmistui hyvissä ajoin ennen testineulonnan deadlinea. Nappien löytyminen oli hieman haasteellista, sillä lähilankakaupassa Titityyssä ei sillä hetkellä ollut kovinkaan montaa haluamaani nappia tarvittavaa 13 kappaletta, joten lopulta otin ne ainoat takkiin sopivat, joita oli jäljellä. 

Lankana tässä on alunperin käytetty Holst Garnin Coastia, mutta itse halusin testata Holstin ainakin itselleni uutta Tides lankaa, jossa on silkkiä ja villaa. Pelkäsin hieman etukäteen, että lanka olisi epämiellyttävää neuloa, sillä ajattelin langassa olevien silkkinyppylöiden pistävän vastaan sen sijaan että lanka soljuisi puikoilla. Yllätys olikin positiivinen, sillä vaikkei tämä mitään maailman liukuvampaa lankaa olekaan, oli neulominen silti miellyttävää. Taidan tehdä Tidesista jonkun toisenkin takin... Lopputulos on nimittäin ihana. Takki on pehmeä ja neulepinta sopivan eloisa. Väri on aikalailla täydellinen. 

En saanut tiheyttä täsmäämään, vaikka otin kokoa pienemmät puikot, joten neuloin hieman itseäni pienemmän koon (M1). Lopputulos on aika sopiva. Yläosassa on ehkä hieman liikaa löysyyttä, mutta ei häiritsevästi. 1,75 mm puikoilla tiheys olisi varmaan jo täsmännyt, sillä 2 mm puikoilla se oli 24 s vaaditun 23 silmukan sijaan, mutta en halunnut neuloa niin pienillä puikoilla, eikä minulla sellaisia olekaan. 

Kiitos vain Johannalle mainiosta takkiohjeesta ja testineulontamahdollisuudesta!


Lanka: Holst Garn Tides
Puikot: 2 mm
Langanmenekki: n. 3,5 kerää eli vajaa 200 g



Tästä pitsiosiosta tykkään todella paljon, se tuo kivasti ilmettä muuten yksinkertaiseen neuleeseen. 



14. toukokuuta 2017

Langanvärjäys... eli kuinka varmistaa, että langat eivät ainakaan varastosta vähene.

Olen aiemminkin kirjoitellut langanvärjäyksestä, mutta ainoastaan Kool Aid mehujauheilla. "Oikea" langanvärjääminen kunnon välineillä on jotenkin tuntunut aina hirmu haastavalta. Olen ajatellut, että pitää hankkia kamala kasa välineitä ja ylipäätään tilaa missä värjäillä. Todellisuus oli sitten lopulta paljon yksinkertaisempi. Hankin Clas Ohlsonilta halpoja kumihanskoja, Tigerista pienen mittalusikkasetin, sopiva iso kattila löytyi viimein kaapista ja värejä olen ostanut tutuilta, jotka värjäävät itsekin. Muutaman pienen muovipullon ostin Etolasta värien sekoittamista varten. Jauhemaisia värejä varten ostin lisäksi hengityssuojaimia, nekin muutamalla eurolla Clas Ohlsonilta. Sen kummempia välineitä ei värjäykseen sitten tarvinnutkaan ja itse värjäyskin onnistuu hyvin meidän minikokoisessa keittiössämme. 


Olen värjännyt tähän mennessä Emon nestemäisillä väreillä, sekä kaksilla erilaisilla jauheväreillä, toiset Dharmalta ja toisten alkuperästä en ole aivan varma, sillä sain niitä testiin yhdeltä kaveriltani. Nestemäisiä on mielestäni mukavampi käsitellä, mutta jauhemaisilla väreillä saa kivempia lopputuloksia. Pohjalankana olen käyttänyt Dropsin Fabelia, joka on hinta-laatusuhteeltaan vallan mainiota sukkalankaa. Olen ostanut sitä parista eri alesta, joten ei ole tarvinnut harmitella pilaavansa kallista lankaa erilaisilla kokeiluilla. Harjoittelua tämä puuha nimittäin vaatii, ainakin minulta. Kaikki tähänastiset värjäykset ovat olleet kivoja, mutta aika pitkä matka on vielä sellaisiin upeisiin lopputuloksiin joita kokeneet värjääjät tekevät. Pikkuhiljaa...  

Nyt minulla on sitten nurkat täynnä kaikenvärisiä sukkalankoja, eikä oikein aikaa neuloa niitä, mutta eiköhän sitä aikaakin joskus löydy. Siihen asti tyydyn ihailemaan värikkäitä vyyhtejä hyllyn päällä ja toki värjäämään lisää... 



Näistä tulee joskus yhdessä sukat. 




Tämä vyyhti on lempparini tähän mennessä, värjäys onnistui kivasti. Kuva ei ihan oikeaa kuvaa vyyhdistä anna.


Nämä kaikki on värjätty Dharman jauhemaisilla väreillä. 

Itse värjään niin, että kastelen vyyhdin ja sen jälkeen laitan sen kattilaan likoamaan ettikkaveteen (n. 5 ml etikkaa/litra vettä) joksikin aikaa. Yleensä aikaa kuluu varmaan viisi tai kymmenen minuuttia. Sinä aikana sekoittelen värit valmiiksi. Sekoitan värit aina pieniin muovipulloihin. Kun värit ovat valmiita, käännän hellan päälle ja kun vesi on lähellä kiehumispistettä kaadan pulloista väriä vyyhdin päälle. Alussa langoistani tuli aina todella tasavärisiä ja totesin sen johtuvan liiasta vesimäärästä. Nykyään laitan vettä vain sen verran, että lanka sinne mahtuu. 50 g vyyhtiä värjätessäni vettä on ehkä puoli litraa. Värin kaatamisen jälkeen painelen vyyhtiä niin, että pinnalla kelluviinkiin kohtiin tarttuu väriä. Sitten lasken hellan lämpötilaa pienelle ja annan vyyhdin muhia kattilassa jonkun aikaa, ehkä puolisen tuntia, kunnes kaikki väri on varmasti tarttunut. Sitten väriliemi ja lanka saavat olla kattilassa kunnes vesi on jäähtynyt, jonka jälkeen huuhtelen vyyhdin ja jätän sen kuivumaan. 

1. toukokuuta 2017

Värien ihanuus

Syskyllä seisoin Lentävän Lapasen messupisteellä Tampereella ja pyörittelin käsissäni Handun lankavyyhtejä. Halusin tehdä niistä paidan, mutta värin valinta oli vaikeaa. Pohdin otanko jonkun "turvallisen" tumman, vai jotain ihanaa ja värikästä. Onneksi Handun upeat värit houkuttelivat liikaa ja valitsin tämän oranssin. Oranssi on kenties lempivärini, mutta päälläni sitä näkee harvoin. Jatkossa toivottavasti enemmän, ainakin tämän yhden paidan muodossa. Muutenkin pitäisi käyttää enemmän värejä. Onneksi seuraava puikoilla oleva paita onkin keltainen. 

Malliksi valitsin jo ennen messuja Grace-paidan, joka hurmasi yksinkertaisuudellaan ja istuvuudellaan. Ohjeen mukaiset kolme lankavyyhtiäkin sopivat hyvin messubudjettiin, vaikka loppuun asti epäilin, voiko tähän oikeasti riittää kolme 100 g vyyhtiä, mutta niin ne vain riittivät. Mietin ensin ohjeen olevan hieman kallis, mutta kun ostin sen ja näin kuinka yksityiskohtainen se on, ei hinta tuntunut enää ollenkaan pahalta. Ohje oli likipitäen täydellinen, niin tarkka ja mukava neuloa. Silmukkamäärät ilmotettiin joka välissä ja muutenkin kaikki yksityiskohdat lukivat ohjeessa. Kokoja oli myös laidasta laitaan. Itse neuloin koon 38, joka muuten on sopiva, mutta hihat ovat hieman tiukat ja kuten kuvastakin näkyy, yläosa voisi istua hieman paremmin. No, syytän osittain tätä raskautta, eiköhän takki istu jatkossa paremmin kun pääsen taas tavallisempiin mittoihini. Hihat tuntuivat muutenkin jo yhden käytön jälkeen paremmin istuvilta. Hihoihin neuloin usean sentin lisäpituutta, ja nyt ne ovat aikalailla juuri sopivat. Vielä pidemmätkään eivät haittaisi. Ostopaidoissa minulla onkin yleensä ongelmana liian lyhyet hihat. 

Lanka oli superihanaa myös. Väri on ihana ja neuletuntuma vallan mainio. Valmiina takki hieman kutittaa minua, mutta ei häiritsevästi. Taidan olla suht herkkä villan kutittavuuden suhteen.  


Malli: Grace koko 38
Lanka: Handun sukkalanka 
Langanmenekki: 263 g
Puikot: 2,5 mm




Tästä paidasta alkoi kunnon paitakuume, ja nyt puikoilla onkin kaksi uutta paitaa. Toivottavasti ne valmistuvat joskus tässä lähiaikoina. 

22. huhtikuuta 2017

Aurinkoa ja kevätkukkia

Olipa ihanaa kuvata näitä pihalla auringonpaisteessa, oli niin keväistä ja lämmintä! Tulppaanitkin taisivat pitää ulkoilusta, eivät nimittäin sen jälkeen enää olleet yhtä nuupallaan kuin ennen sitä. No, asiaan. Huomaa, että olen viime aikoina neulonut lähinnä villapaitoja, koska blogissa on ollut aika hiljaista. Nyt on kuitenkin yksi valmiina ja kaksi puikoilla. Kuvia ei vielä tästä valmiista ole, joten tällä kertaa on esittelyssä taas yksi vauvaneule.

Värjäsin keltaista Dropsin Alpacaa oranssilla ja lopputuloksena oli ihanan aurinkoinen lanka. Ensin olin epävarma väristä, mutta valmiina neuleena se näyttääkin todella kivalta. Vielä jäi jämiä jäljelle, saa nähdä mitä niistä tulee. Malli oli simppeli ja helppo neulottava, ylhäältä alas ja saumattomana. Kaikenkaikkiaan olen tähän projektiin todella tyytyväinen. Supernopeat nämä myös oli neuloa, oikeastaan ne valmistuivat siinä sivussa ihan huomaamattani. Potentiaalista vauvalahjamateriaalia siis... Nämä tosin ovat nyt ihan omalle vauvalle, varmaan aika sopivat kesällä käytettäväksi ulkoilupöksyinä. "Kokonaisen" villahaalarin neuloin jo esikoiselle enkä varmaan tälle toiselle jaksa tehdä omaa, mutta saa nähdä. Ehtiihän tässä vielä...


Lanka: Drops Alpaca (värjätty) 
Puikot: 2,5 mm luulisin
Langanmenekki: 76 g
Napit: Titityy









Tämä viimeisin kuva piti laittaa ihan vain kevätfiilistelyn takia: katsokaa nyt noita isoja silmuja, kohta on lehdet puissa (tai ainakin pensaissa). 

6. huhtikuuta 2017

Vauvajuttuja

Meidän perheeseen odotetaan toista lasta, jonka olisi tarkoitus syntyä alkukesästä. Esikoiselle neuloin aikanaan Puerperium Cardigan -paidan, johon hänet sitten puin, kun oli aika lähteä sairaalasta kotiin. Tälle toiselle vauvalle halusin saman paidan, mutta ihan oman. Ohje on selkeä ja paita kaikinpuolin helppo ja nopea neulottava. Ainut asia, minkä muutin, oli nappien määrä. Oikeasti minun oli tarkoitus vähentää niitä enemmän, mutta jotenkin vahingossa tein kuitenkin kuusi napinläpeä, kun alkuperäisessä paidassa on seitsemän. Mielestäni näin montaa nappia ei paita tarvitse, ne vain hankaloittavat pukemista. 

Muuta en ole tälle vauvalle vielä neulonut, mutta onhan tässä onneksi aikaa vielä. Mieheni vitsaili joskus, että toukokuussa olen jo niin raskaana, etten voi tehdä muuta kuin istua sohvalla ja neuloa. Mielestäni se oli vallan mainio idea. Ainakin sukkia ja myssyjä haluan vauvalle tehdä, ja kenties jonkun kivan paidan isommassa koossa odottamaan. Ihan pienellä en viimeksi juuri tykännyt neulepaitoja käyttää. Tämä yksi minikokoinen saa siis riittää.


Lanka: BC Garn Semilla
Puikot: 3,5 mm muistaakseni
Langanmenekki: 65 g




Löysin kirppikseltä ihananväristä merinolankaa, joka todennäköisimmin on Louhittaren Luolan Tuulen Tytärtä. Neuloin langasta myssyn ja sukat ystäväni vauvalle, joka syntyi aivan muutama päivä sitten. Myssy on Veera Välimäen Bits + Pieces, jota olen katsellut sillä silmällä jo kauan. Nyt viimein ostin ohjeen, eikä kyllä kaduta. Malli on kivempi kuin niissä perinteisemmissä siksakmyssyissä yms. Tämä neuloutui nopeasti eikä lankaakaan kulunut juuri minkään vertaa. Kavennukset olisi voinut tehdä siistimminkin, mutta ensi kerralla sitten... 


Malli: Bits+pieces
Lanka: Louhittaren Luolan Tuulen Tytär (ehkä) 
Puikot: 2,5 mm
Langanmenekki: 18 g


Malli: Junasukat
Puikot: 2,5 mm 
Langanmenekki: 23 g 

25. maaliskuuta 2017

Ihan tavalliset sirkussukat

Koska neulonta-aikani on lapsen ja muun elämän takia suht rajoitettua, alkoi villasukille olla jo kova tarve. Päätin siis neuloa itselleni yhdet perussukat, edellisten pohjissa kun alkoi olla enemmän reikää kuin neulottua pintaa. Samalla nämä sukat olivat treenikappale tiellä kohti tiukempaa käsialaa. Kauhistuin nimittäin kerran neuletreffeillä, kun vertasin omaa sukkaani muutaman muun neulojan sukkaan - ero oli yllättävän suuri. Monesti ohjeissa onkin minun käsialaani nähden aivan liikaa silmukoita, eikä puikkokokoakaan voi loputtomasti pienentää. Päätin siis kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota neulejäljen tiukkuuteen ja nämä sukat ovatkin jo selkeästi tiukemmat kuin aikaisemmin neulotut. Vielä kun oppisi olemaan jännittämättä hartioita tiukempaa neuloessa... Niskakivuissa lieneekin syy minun koko ajan vain löystyneelle käsialalleni. 

Eipä näistä sukista sen kummempaa kerrottavaa ole. Kantapäiden, kärkien ja resorien lanka on Louhittaren Luolan Väinämöistä, värissä sirkus. Tämän 25 g minivyyhdin sain muutama joulu sitten mieheltäni joulukalenterista. Kaveriksi sille löytyi mustaa Dropsin Fabelia. Tuota sirkus-lankaa oli ihana neuloa, kun värit vain vaihtuivat puikoilla. Harvoin tulee tällaista pätkävärjättyä lankaa neulottua, koska olen enemmän semisolidien lankojen ystävä, mutta jatkossa voisi neuloa näitäkin aina silloin tällöin, sen verran mukavaa se oli.

Onneksi täällä Suomessakin on koko ajan enemmän valoa ulkona, nämä olivat nimittäin viimeiset Kanarialla kuvatut kuvat. 


Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen ja Dropsin Fabel
Langanmenekki: 54 g
Malli: Oma perusohje
Puikot: 2 tai 2,5 mm...





12. maaliskuuta 2017

Uusi projekti vaatii uuden projektipussukan

Ostin syksyn kässämessuilta paitalangat. Paidan aloituksessa kuitenkin kesti ja kesti. Viimein päätin viimeinkin aloittaa. Siis ompelemalla projektipussukan tätä projektia varten. Taktiikka oli selkeästi toimiva, sillä paita pääsi puikoille viikon sisällä pussukan valmistumisesta. Mutta paidasta lisää myöhemmin, kunhan se joskus valmistuu. 

Näin Kanadassa lankakaupassa projektipussukoita, joissa oli hauskoja tekstejä. Hinta oli korkea pussukkaan nähden, joten ne jäivät kauppaan, mutta idea jäi mieleen. Halusin tekstin ehdottomasti kirjottuna, näiden pussukoiden painetun tekstin sijaan. Halusin pussukkaan myös vetoketjun. Hyvä malli löytyi eräästä blogista. Sieltä löytyi myös todella selkeä ohje, suosittelen! 


Kangas: Marimekon raitapuuvilla 
Vuori: Joku Ikean verho
Kirjontalanka: käsinvärjättyä puuvillaa


Olen kirjonnassa täysin amatööri ja se kyllä näkyy, mutta jostain sitä on aloitettava. 


V



Pussukka aukeaa todella kivasti ja mallista tuli kertaheitolla lemppari. Toimiva ja helppo ommella. Onnistuin silti säätämään muutaman kohdan kanssa, mutta seuraava pussukka on jo varmasti siistimpi. Projektipussukoitahan kun ei voi olla liikaa, eihän? 

9. maaliskuuta 2017

Silkkinen aurinko

Tämä alkuvuosi on ollut hieman hiljaista blogin puolella. Olen joko odottanut, että ehdin valoisaan aikaan kuvaamaan, tai sitten en ole ehtinyt kuvia ottamaankaan ennen kuin työt ovat lähteneet eteenpäin. Nyt on kuitenkin kolmen postauksen kuvat tallessa ja vain julkaisua odottamassa. Onpa mukava taas päästä blogin pariin! Vietimme viime viikon Kanarialla perheeni kanssa, ja siellä auringonpaisteessa oli ihana kuvata blogikuvia. 

Pääsin pitkästä aikaa kutomaan helmikuun alussa. Kudelangat tätä rengasliinaa varten ostin jo syksyllä, kun eräs ammattikutoja myi värjäämiään silkkilankoja edullisesti. Kun mieheni vielä ihastui väreihin ja ilmoitti, että nuo pitää hankkia, ei tarvinnut kahdesti pohtia ostanko vai ei. Lanka on BC Garnin Jaipur Silk Finoa, ihanaa 100 % silkkiä. 


Loimi on kokovalkoinen, ja kuteessa on siis tuollaisia oranssin ja kultaisen sävyjä. Sidoksena loimessa on Hertta, eli tuollainen sydänkuvio. Tätä kuviota on todella helppo kutoa, sillä siinä poljetaan vain suoraan jokaista kahdeksaa polkusta kerran ykkösestä kahdeksanteen, ja siitä sitten taas ykköseen. 


Lopputulos on mielestäni ihana. Silkki tuntuu hieman liukkaalta, tuntumaa voisi kuvailla saippuaiseksi.




7. helmikuuta 2017

Harmaata ja pehmeää

Onko teillä jotain tiettyä tekniikkaa jota rakastatte? Mun ihan lemppari on tuollainen yhden silmukan minipalmikko. Se on mielestäni kaunis, ja hirmu mukava neuloa. Nämä neuloin nopeana välityönä kiitokseksi eräälle tuttavalle. Ohje oli ilmainen ja löytyi ravelrysta, lanka jämiä omista varastoista. Ohje oli alunperin sport-vahvuiselle langalle, mutta tiesin sen onnistuvan löysällä käsialallani tästä hieman ohuemmastakin langasta. Jossain kyllä tosin mainitaan Dropsin Alpacan olevan sporttivahvuista, mutta itse miellän sen enemmän fingering-vahvuiseksi. 

Ohje oli selkeä ja helppo, ja lopputulos onnistunut. Jollain muulla langalla tuo kämmenselän palmikko olisi näkynyt paremmin, mutta mitä siitä. Taidan neuloa nämä joskus toistekin. Ehkä sitten oppisin kämmekäitä käyttämään...

En tiedä miksi, mutta en yleensä esittele lapasia. Tai ne jotenkin unohtuvat. Ehkä siksi, että yleensä neulon niitä lahjaksi ja ehdin jo toimittaa ne perille ennen kuin ehdin kuvaamaan. Jotenkin miellän ne myös niin pieniksi töiksi, etten viitsi yksiä lapasia esitellä omassa postauksessaan. Hyvin silti voisi ja taidankin tästä eteenpäin yrittää muistaa vilautella lapasiakin aina silloin tällöin.  


Lanka: Dropsin Alpaca
Puikot: 2.5 mm
Langanmenekki: 28 g




26. tammikuuta 2017

Hitaasti valmista

Sain heinäkuun neulefestareilla kaveriltani monta kerää BC Garnin Coloria, joista olin luvannut neuloa hänelle huivin. Malliksi hän valitsi ihanan Waiting for Rain-huivin jonka olen neulonut jo kerran aikaisemmin. Huiviohje ilmestyi viime vuoden tammikuussa, ja sillä onkin jo yli 2000 projektia ravelryssa, eikä ihme, sen verran erilainen ja kaunis se on.

Ryhdyin projektiin innolla, mutta kerrosten pidentyessä hidastui tahtikin. Välillä piti toki neuloa kaikkea muuta ja huivi oli monta viikkoa tauolla. Tavoitteeni oli saada se valmiiksi viimeistään jouluksi, mutta eihän se ihan siihen valmistunut. Melkein kuitenkin. Kaverilleni huivi päätyy vasta nyt lauantaina. Huivista tuli v-a-l-t-a-va. Pingottaessa mittaa oli yli kolme metriä. Eiköhän se silti asetu kaulaan ihan kivasti. Toivottavasti huivi on saajalleen mieluinen.

Lanka oli uusi tuttavuus, mutta varsin miellyttävä sellainen. Pelkäsin käsituntumalla langan olevan karheaa ja takkuista neulottavaa, mutta pelko osoittautui turhaksi. Neulominen oli kaikin puolin mukavaa, eikä ohjeessakaan mitään vikaa ollut. Jos joskus neulon huivin uudelleen, taidan silti muokata ohjetta niin, ettei leveyttä ole ihan näin paljon kuin tässä. Tiukemmalla käsialalla huivin muoto olisi kenties toisenlainen, ainakaan ravelryn mallikuvissa huivi ei ole näin leveä. Pingotin huivin kevyesti, ettei siitä tulisi aivan liian suuri. Osasyy kevyeen pingoitukseen saattoi myös olla se, ettei pienessä asunnossamme ole tällaisille jättihuiveille sopivaa pingoitustilaa...


Malli: Waiting for Rain - Sylvia McFadden
Lanka: BC Garn - Colori
Puikot: 3,5 mm?
Langanmenekki: 156 g