27. marraskuuta 2019

Pipo ja lapaset

Kässämessuperinteisiin kuuluu, että reissulla kuvataan jokin valmistunut neule. Tällä kertaa kuvattavia neuleita oli kaksi, tosin itse kuvien otto sujui paljon viime vuotta sukkelammin. Viime vuonna nimittäin paistoi aurinko, kun taas tänä vuonna satoi vettä. Kuvista kiitos Inka ystävälle. <3

Ensimmäisenä esittelyyn uudet lapaset. Minulla on paha tapa neuloa lapasia vain lahjaksi, joten omat kädet jäävät usein ilman mitään lämmikettä. Näihin lapasiin sain langat lahjaksi neuletoverilta, joten nämä oli pakko neuloa itselle. Hyvä niin, lapastarve kun tosiaan oli jo kova!

Lapasiin on otettu ohje Tiina Kuun sukkakirjasta, jonka loistavuus piilee juuri siinä, että mallit ovat helposti muokattavissa. Tämä kuvio istui lapasiin ihan yhtä mainiosti, kuin sukkiin. Langat ovat tosiaan neulojakaverin jämiä, joten niistä ei ole sen tarkempaa tietoa. Väriyhdistelmäkin on kaverin suunnittelema.




Pipo on toinen asuste, jota minulta ei juuri löydy. Ostin tähän pipoon langat jo viime vuonna, kun tarvitsin Shake it up-mysteerihuivin kaveriksi pipon. Lanka oli samaa väriä kuin huiviin käytetty merinosinkku, mutta eri laatua. Kun sain langan käsiini, totesin värin olevan kuitenkin aivan erilainen, joten lanka jäi varastooni pyörimään. Tänä vuonna viimein nappasin sen puikoille ja pipo syntyikin paksusta langasta hetkessä. Valmiissa pipossa väri tosin ei näyttänyt hyvältä, joten seuraavaksi valmis pipo hautautui neulekoriin, kunnes viimein päätin värjätä sen. Mielestäni lopputulos on onnistunut, ja mikä parasta, pipo sopii moneen huiviini täydellisesti.  


Lanka: Skein Queen Crush DK
Malli: Justyna Lorkowska - Tied Knots



9. marraskuuta 2019

Vinkit onnistuneeseen messuvierailuun

//Lippu saatu messupostausta vastaan.

Yksi vuoden kohokohdista, Tampereen kädentaitomessut, ovat pian taas täällä! Itse olen käynyt messuilla nyt viitenä vuotena peräkkäin, ja vuorossa on kuudes kerta. Yleensä olen aina kirjoittanut messuista raportin jälkikäteen, mutta tänä vuonna ajattelin kerrankin messuilla rauhassa ilman kameraa, joten tällä kertaa kirjoitan messuista jo etukäteen. Tässä tulevat siis messukonkarin vinkit onnistuneeseen messupäivään. Lisätkää toki kommenteihin omat vinkkinne!

1. Mieti etukäteen, mitkä näytteilleasettajat sinua eniten kiinnostavat ja käy niissä ensin.

Erityisesti, jos tulet paikalle vasta lauantaina, kannattaa ensimmäiseksi kiertää ne myyjät, joilta olet suunnitellut ostavasi jotakin tiettyä. Osa suosituimmista kankaista ja langoista kun loppuu yleensä kesken. Itse olen yleensä käynyt ensimmäisenä Verson Puodin pisteellä ostamassa Leena Rengon suunnittelemia ihania kankaita lapsille.

Sen jälkeen olen siirtynyt jollekin lankamyyjälle hamstraamaan isompaa määrää jotain tietynsävyistä lankaa. Yleensä se on ollut Handun langat Lentävän Lapasen pisteellä, mutta muita lemppareita ovat Snurre, Titityy, Ilo, Kässäkerho Pom Pom, Lanitium ex Machina, Eijan kudontaputiikki ja Silmu & Solmu. Ehdottomasti käyn myös lammastilojen myyntikojuilla, sillä mikäs sen ihanampaa kuin suomalainen lampaanvilla. Lammastiloja löytyy messuilta ainakin Aholaidan lammastila ja Ala-Uotilan lammastila. Erityismaininta myös Vuonuelle, joka kannattaa ehdottomasti katsastaa. Aiempina vuosina heillä on ollut mukana mitä ihanampia tuotteita käsinkehrätystä langasta kanojen höyhenistä tehtyihin koruihin.

Lista kaikista näytteilleasettajista löytyy täältä.



2. Jos olet paikalla vain yhden päivän, et ehdi katsastaa kaikkea. Tulosta siis kartat etukäteen ja kirjoita niiden reunoihin, missä kaikkialla haluat käydä. Älä unohda merkitä myös paikkanumeroa, jotta löydät oikean kojun. 

Ensimmäisinä vuosina haahuilimme ympäri messualuetta ilman suurempia suunnitelmia, mutta sillä tyylillä monet kojuista jäävät käymättä, ja jälkeenpäin harmittaa. Toki, jos et ole etsimässä mitään tiettyä, toimii suunnitelmattomuuskin hyvin, mutta jos haluat tehdä ostoksia, kannattaa niitä vähän suunnitella etukäteen. Kartat saat tulostettua täältä.



3. Ota mukaan evästä! 

Meidän messutyyliimme kuuluu se, että emme käy messukeskuksessa syömässä. Otamme mukaan sopivasti eväitä, joilla pärjäämme päivän, ja suuntaamme messuilta suoraan Tampereelle syömään. Kaikille tämä ei varmasti sovi, mutta me emme ole viitsineet käyttää aikaa täysiin ravintoloihin jonottamiseen, vaan olemme mielummin nauttineet ruuasta rauhassa messujen jälkeen.



4. Jää yöksi! 

Parhaimpia messureissuja ovat ehdottomasti olleet ne kerrat, jolloin olemme jääneet Tampereelle yöksi. Lauantaina olemme messuilleet, ja sunnuntaina istuskelleet jossakin kivassa kahvilassa ja neuloneet rauhassa. Täydellinen viikonloppu siis. Hotelli kannattaa ehdottomasti varata jo hyvissä ajoin, vaikka keväällä jo. Usein kun hotellisivustot lupaavat maksuttoman peruutusmahdollisuuden, joten voit hyvin varata huoneen vaikka jo huhtikuussa ja peruuttaa sen sitten tarvittaessa. Airbnb on myös hyvä vaihtoehto, sillä messujen aikaan hotellihuoneet ovat hinnoissaan.



5. Muista pitää taukoja. 

Väenpaljous ja tungos voi olla hyvinkin uuvuttavaa, joten muista huilata välissä. Yhdessä hallissa on katsomo, jossa on hyvä huilata ja syödä vaikka eväitä. Muuten penkkejä ei juurikaan ole, kahviloita lukuunottamatta. Toki kahvillekin kannattaa jossain vaiheessa istahtaa. Imetykselle löytyy tila A-hallista, jos sellaista tarvitset.



6. Pankkikortilla pärjää hyvin, mutta toki voit nostaa vähän käteiskäkin etukäteen. 

Messukeskuksen automaatille on aina pitkät jonot. En tosin muista käteistä tarvinneeni ainakaan viime vuonna, mutta joskus nostan sitä ihan vain sen takia, että pysyn kärryillä siitä, paljonko olen rahaa käyttänyt.



7. Mieti summittainen ostoslista ja budjetti etukäteen. 

Myyjäpaljoudessa tulee helposti ostettua sellaista, mitä ei lopulta oikeastaan tarvitse. Mieti siis, haluatko ostaa langat johonkin tiettyyn paitaan, lapsille mekkokangasta vai joululahjaksi pellavapyyhkeitä. Tai kaikkia niitä. Itse ajattelin ostaa Verson Puodilta perinteisesti jotain kivaa kangasta lapsille, itselleni ehkä merinovillaa neuletakkiin, langat Hehku neulemekkoon ja ehkä Navelli paitaan. Joku ihana pellavakangaskin mahtuisi ostoslistalle, mutta katsotaan mihin budjetti venyy.


8. Ota mukaan ihanaa seuraa, tai lähde yksiksesi messuilemaan, ja vietä ihana messupäivä (tai useampi)! <3 

Bonuksena vielä muutama tärppi, jotka itse ainakin aion katsastaa. 

Jo aiemmin mainittu Vuonue.

Taitoshopeilla on aina myynnissä tarvikepakkauksia, jotka ovat hyvän hintaisia ja ajankohtaisia. Tsekkaa siis ne (mutta nopeasti, ettet jää nuolemaan näppejäsi kuten minä viime vuonna). 

Raijan Aitta myy ihania (ja edullisia) pellavakankaita sekä valmiita tuotteita, kuten pyyhkeitä. 

Viime vuonna suosittu g-uld löytyy taas messuilta. Heillä oli ihania murrettuja sävyjä langoissa, sekä ohjeita ja muuta mukavaa. 

Tsekkaa myös Taito-lehden messutarjoukset. Itse en viime vuonna tilannut, mikä jäi vähän harmittamaan. Ehkä tänä vuonna sitten. 

Vinkkinä muuten tekokuiduista tykkäämättömille Eijan kudontaputiikin tencel-sukkalanka! Kuulosti mielenkiintoiselta. 

Louhittaren luola on myös messuilla, mielestäni ensimmäistä tai ehkä toista kertaa. Heidän ihanat lankansa kannattaa aina katsastaa. 

Messujen ulkopuolelta kannattaa muistaa Tampereen uusi ihana lankakauppa Nurja, joka on perjantaina ja lauantaina auki iltakymmeneen! Me ainakin menemme sinne, jos vain mitenkään messujen jälkeen jaksamme. 

(Kuvat aiemmilta messuvierailuilta) 

27. syyskuuta 2019

Hummingbird mysteerihuivi

Mysteerineulonta on ihanaa! Varsinkin, jos suunnittelijana on oma luottosuunnittelija Anna Johanna! Viime syksynä Johanna järjesti ensimmäisen mysteerineulontansa, johon tietysti otin osaa. Silloinkin neulottiin huivia ja se oli ihan mahtavaa. Kun sitten kuulin, että tänäkin syksynä neulottiin huivi, olin tietenkin heti mukana. Neulontainto oli ennen tätä yhteisneulontaa ollut hieman matalalla, mutta huivi sai minut taas neulomaan jokaisena mahdollisena hetkenä. Olenkin aika ylpeä, että huivini valmistui aikataulussa, vaikka välissä oli uuden työn aloitus ja muutto. 

Huivi siis neulottiin niin, ettei etukäteen tiennyt, millainen siitä tulisi. Lankoja käskettiin ostaa kolme toisistaan erottuvaa sadan gramman vyyhtiä. Vahvuutena oli fingering. Ohjeesta julkaistiin aina pieni pätkä kerrallaan ja neulomisaikaa pätkillä oli päivästä useampaan. Neulominen oli hirmu hauskaaa, sillä vasta ihan lopussa osasi arvata, minkälainen lopputulos tulee olemaan. Lopullinen huivi on ihana. Lämmin, juuri sopivan kokoinen, sekä kaunis. En tarkoituksella pingottanut huiviani, sillä mielestäni se ei sitä tarvinnut, enkä halunnut siitä yhtään isompaa. Nyt se asettuu kaulalle täydellisesti. 

Huivissani käytin Handun värjäämää merinosinkkua (keltainen), itsevärjäämääni merinosinkkua (musta) sekä itsevärjäämääni ja kehräämääni merinosinkkua (vihreä). Sinkku on ihan täydellinen huivilanka. Niin pehmeä ja kaunis, sekä ihana neuloa. En ole juuri neulonut itsekehräämästäni langasta, sillä kehruuharrastukseni on aika alkuvaiheessa. Se oli kuitenkin siistiä! Kehrääminen on ihanaa, ja on jotenkin upeaa, miten voi siirtyä valmistusprosessissa taas yhden askeleen taaemmas, kun voi ensin värjätä villan, kehrätä sen ja vielä neuloa itse tuotteen. 

Ohje oli helppo neuloa, mutta lopputulos on silti näyttävä. Suurkiitos Johannalle tästä ihanasti alkusyksyn piristyksestä. <3 Mitähän kivaa sitä sitten neuloisi? Onneksi minulla on puikoilla myöskin Johannan suunnittelema Hilla-paita, joten ei tässä ihan tyhjän päälle jää. Pitäisi varmaan tehdä oma tägi blogiin Anna Johannan ohjeille, niitä on nimittäin kertynyt aikamoinen kasa... 

Kuvista kiitos Inkalle!


Malli: Hummingbird
Puikot: 3,5 mm
Langat: Handu, itsevärjäämä, itsekehräämä






23. syyskuuta 2019

Neulekekkerit

//Kirja saatu kustantajalta.

Olipa hauska kuulla, että tuttu bloggaajakollega on kirjoittamassa neulekirjaa. Vielä hauskempaa oli toki saada itse kirja käsiinsä!

Kirja on mielestäni mainio perusteos jopa ihan aloittelevalle neulojalle. Ohjeet ovat simppeleitä ja mikä parasta, kaikki neulotaan saumattomasti! Tiedän, että moni aloitteleva neuloja törmää ensin paloista neulottaviin paitoihin ja muihin, vaikka saumattomien neuleiden neulominen on mielestäni paljon helpompaa. Tästä kirjasta löytyy juuri sellaisia käytännöllisiä villavaatteita ja -asusteita, joita tarvitaan jokaisessa lapsiperheessä. Oma lempparini on ehdottomasti useammat erilaiset villahousut, niihin kun on mielestäni ollut hyvin vaikea löytää hyviä ohjeita. 

Kirja on myös visuaalisesti hirmu kaunis. Veera on kuvannut kuvat itse ja pidän erityisesti siitä, että kirjassa on myös ns. tunnelmakuvia. Tunnelma on ihana. Visuaalista ilmettä täydentää kaunis mattapintainen paksuhko paperi, josta tällainen paperifani on innoissaan. 


Kirjan koot tosiaan ovat 1-12 vuotiaille.




Tykkäsin kovasti tämän kirjan tekniikkaosastosta! Selkeät ohjeet, joista on varmasti monelle iloa, kun törmää kirjan ohjeissa johonkin itselle uuteen tekniikkaan. Pidän siitä, että tekniikkaohjeet löytyvät ihan kirjasta, sen sijaan, että pitäisi lähteä googlailemaan niitä erikseen.


Tämä simppeli kirjoneulepipo oli yksi lemppariohjeistani!


Olen monesti etsiskellyt peruspaidan ohjetta, johon voisi itse soveltaa kirjoneuletta tai muuta. Tässä kirjassa se nyt on.


Neulehupparin ohje on myös ollut hieman vaikeasti löydettävissä. Veeran kirjasta löytyy sellainenkin! Hauska yksinkertainen malli, jossa on raidat ilmettä piristämässä.


Laiska bloggaaja ei nyt jaksa kääntää kuvaa, jonka bloggeri itsepintaisesti päätti jättää näin päin. 

Mielestäni tämä Veeran kirja on hieman kuin Suomalainen versio suosituista Klompelompe-kirjoista. Ohjeet ovat arkisempia kuin Klompelompen romanttiset ohjeet, mutta se juuri sopii tähän Suomen säähän ja tarpeisiin. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille lapsille perusvaatteita neuloville. Täältä löytyvät pipot, housut, tumput ja paidat. Kirjan ohjeista on myös meneillään yhteisneulonta, joka loppuu syyskuun lopussa. Itse tuskin ehdin tähän yhteisneulontaan mukaan, vaikka aionkin neuloa pian jotkut kirjan villahousuista. 

23. elokuuta 2019

Väri-iloittelua

Tämä sukkalanka on vuoden 2018 neulefestareilta. En yleensä osta mitään näin kirjavaa tai kirkasta, mutta joskus tekee mieli ostaa jotain hauskaa ja omasta mukavuusalueesta poikkeavaa. Kenties juuri siitä syystä kesti aika kauan, ennen kuin tämä lanka pääsi puikoille. 

Näiden sukkien kuvista tulee hyvä mieli. Toki värikäs lanka on piristävä, mutta päällimmäisenä mieltä ilahduttaa muisto kuvaushetkestä. Rakas ystäväni oli käymässä vanhemmillaan, jotka asuvat meitä lähellä ja pääsimme kahdestaan lounaalle ja neulomaan. Nykyään asumme useamman tunnin päässä toisistamme, joten nämä yhteiset neulehetket ovat suht harvinaisia. Sitä paitsi tämä ystäväni osaa ottaa ihania kuvia ja toki itsekin neulojana ja käsityöbloggaajana tietää sanomattakin, millaisia kuvia haluan. Kuvista siis kiitos Inkalle.

Sukkien mallissahan ei ole mitään ihmeellistä. Tuttuakin tutummat monkey-sukat, joiden malli toimii  mielestäni erityisen hyvin tällaisilla pätkävärjätyillä langoilla. Lopputulos on mielestäni hauska. 


Malli: Monkey-sukat
Puikot: 2 tai 2,5 mm
Lanka: Ikke Yarns sukkalanka




21. heinäkuuta 2019

Kahdet sukat

Lupailin viime postauksessa esitellä Tiina Kuun sukkakirjasta neulomani sukat. Tässä ne nyt ovat.

Kun selailin kirjaa ensimmäistä kertaa, ihastuin heti näihin sukkiin ja ne sitten neuloinkin ensimmäisenä. Malli on hirmu kaunis ja helppo neuloa. Kirjoneule on yksinkertainen, ilman pitkiä langanjuoksuja. Pintaneule olisi myös ollut simppeli, mutta jätin sen kuitenkin pois ja neuloin yksiväriset osion sileänä. Nämä ovat hyvät sukat esimerkiksi ensimmäiseksi kirjoneuleeksi, jos se on sinulle vielä uutta. Omissani kirjoneule ei ole täydellisen sileää, sillä treenaan sitä vielä, enkä myöskään pingottanut sukkia ennen kuvaamista. Neulefestareilla nimittäin ilmaantui sopiva mahdollisuus kuvien ottamiselle, enkä sitten ehtinyt niitä pingottaa. 


Ohje oli taattua Tiina Kuun laatua ja lopputulos ihana. Mitä muuta sitä voi sukilta toivoa?

Esittelenpä tässä samalla myös toiset kirjan ohjeella valmistuneet sukkani. Nämä neuloin lapselle. Ohje on Suunnaton tie. Olipa ihanaa kerrankin neuloa lasten sukkia ilman, että se tuntuu tappavan tylsältä pakkopullalta. Modasin ohjetta sen verran, että minulla oli vain 50 silmukkaa. Neuloin myös raitoja eri tahdissa kuin ohjeessa. Lopputuloksen on n. 29 kokoinen sukka. Tämä onkin mielestäni kirjassa parasta - ohjeita voi helposti muokkailla suuntaan ja toiseen. Sekä se, että näihin ohjeisiin saa uppoamaan jämälangat hyvin helposti. Tosin itse rakastan neuloa jämälangoilla, eikä minulla niitä hurjaa määrää koskaan ole, mutta kuitenkin.

Kirjasta ovat jo kolmannet sukat puikoilla, saa nähdä kuinka monet sukat siitä lopulta neulon.


Malli: Kaikki loputon kauneus kirjasta Tuhansien villasukkien maa
Suunnittelija: Tiina Kuu
Puikot: 2,5 mm
Langat: Itse värjäämiäni merinosukkalankoja, paitsi vaalea on Hedgehog Fibresin jämä 




Malli: Suunnaton tie kirjasta Tuhansien villasukkien maa
Suunnittelija: Tiina Kuu 
Puikot. 2,5 mm 
Koko: 29
Langat: Merinosukkalankojen jämiä. Musta ja turkoosi omaa värjäystä.


10. heinäkuuta 2019

Tuhansien villasukkien maa

//Kirja saatu kustantajalta. 

Sosiaalisen median perusteella tämä kirja tuntui olevan odotetuin neulekirja pitkään aikaan. Samoin sen ilmestyttyä tuntui, että kaikilla on se. Eikä ihme. Ovathan Tiina Kuun laadukkaat ohjeet Suomalaisille neulojille jo tuttuja pidemmältä ajalta. Itse tutustuin Tiinan ohjeisiin Tour de Sock neulekisan merkeissä muutama vuosi sitten ja postaus niistä sukista löytyy täältä. Kun odottelin kirjapakettia saapuvaksi, minua hieman jännitti, sillä odotukset olivat niin kovat. Pelkäsin pettyväni, harvoin nimittäin neulekirjoissa on montaa mallia, jotka lopulta neulon. Mutta tässä tapauksessa huoli oli täysin turha. Kirja täytti kaikki odotukset kirkkaasti. 

Kaikki kirjan ohjeet sisältävät kirjoneuletta. Mallit ovat hirmu monipuolisia ja kirjasta löytyy paljon uutta ja mielenkiintoista. Jokainen yksityiskohta on Tiinan tyyliin tarkkaan mietitty ja perusteltu. Ohjeet ovat yksityiskohtaisia ja vaikeustaso vaihtelee helpoista haastavampiin sukkiin. Kirjassa on yhteensä 20 mallia, joista monet aion varmasti neuloa. Ensimmäisenä puikoille pääsivät kaikki loputon kauneus-sukat, jotka ovatkin jo valmiit. Esittelen ne seuraavassa postauksessa.

Kirjasta on vaikea löytää moitittavaa. Mallit ovat niin monipuolisia, että uskon sieltä löytyvän jokaisen makuun jotakin. Mitä muuta sitä ihminen voisi sukkakirjalta toivoa, kuin luotettavaa laatua ja kaunista visuaalista ilmettä? Kirjan kuvatkin ovat mitä kauniimmat. Parasta mielestäni on se, että jokaisesta sukkamallista on oikeasti selkeät kuvat. Se ei nimittäin ole neulejulkaisuissa mitenkään itsestäänselvyys. Kaikista malleista löytyy useammat esimerkkisukat. Useampi väriesimerkki auttaa päättämään omat värivalinnat ja hahmottamaan, millaiselta valmis sukka tulee näyttämään. Suurensuuri plussa siis kuville! Pieni miinus tuntui alussa olevan kirjan paperilaatu, joka olisi mielestäni saanut olla paksumpaa, mutta nyt olen jo tottunut eikä paperi minua häiritse. 

Kenelle tätä siis voisi suositella? Mielestäni kenelle tahansa, joka pitää sukkien neulomisesta. Olit sitten aloitteleva tai jo kokenut kirjoneuleen neuloja, löytyy kirjasta varmasti sinulle sopivia juttuja. Lisäbonuksena Tiinan blogista löytyy lisätietoa kirjan malleista. Näitä postauksia on ollut hirmu mielenkiintoista lukea. Blogista löytyy myös errata kirjan ohjeille, sillä muutama virhe on kirjaan eksynyt. Tämä on toki hyvin luonnollista. 

Nyt nopeasti takaisin neuleen pariin, puikoilla on nimittäin kirjasta jo toinen pari... 





8. heinäkuuta 2019

Neulefestarit 2019

Neulefestarit järjestettiin Jyväskylässä jo neljättä kertaa. Joka kerta olen ollut mukana ja joka kerta viikonloppu on ollut huikea. Tämä vuosi oli ensimmäinen, jolloin ehdin olla mukana koko viikonlopun ajan. Hyppäsin perjantaiaamuna bussiin Oulun läheltä ja olin Jyväskylässä jo yhdeltätoista. Olimme varanneet viikonlopuksi ystävän kanssa pihamökin, joka löytyi airbnb:n kautta. Mökki oli ihana: uusi hirsimökki, jossa meidät otti vastaan ihana pionikimppu, pehmeä sänky ja kaikki mukavuudet. Mutta asiaan, eli itse neulefestareihin. 

Tapahtuma on näin neulojan näkökulmasta aivan täydellinen. On lankamyyjää, neuleiltaa, vanhoja ja uusia tuttavuuksia, herkkuja, kursseja, rentoa yhdessäoloa ja totta kai paljon neulomista. Tänä vuonna tunnelma oli meidän mielestämme vielä aiempiakin vuosia parempi. Tosin se voi myös johtua siitä, että tuttuja on vuosi vuodelta enemmän. Joka tapauksessa tämän vuoden neulefestarit olivat parhaat tähän mennessä. Perjantaina menin paikalle yksin ja mietin, mitenköhän jaksan odottaa ystäväni tuloa, seura kun on aina kiva juttu. Loppujen lopuksi en ollut hetkeäkään yksin, vaan vietin aikaa monen eri neulojan kanssa. Ihanaa! 

Mehukekkereiden Veera ja Hupsistarallaan Terhi ovat ainakin pohtineet jo tämän vuoden neuleaiheisia hittejä, joka on yleensä ollut festareilla suht helppo bongata. Olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että myyntikojujen puolella ei ollut tänä vuonna mitään selkeää hittiä. Se tosin ilahdutti minua kovin, että Suomalaiset värjärit ja lammastilat olivat tänäkin vuonna hyvin edustettuina ja kojuilla riitti jonoa. Omasta mielestäni Pompomin koju oli tänä vuonna houkuttelevin. Neuletrendeiksi Terhi mainitsi lyhythihaiset ja -helmaiset kirjoneulepaidat, ja sitä ei kyllä tosiaan voinut olla hoksaamatta. Kirjoneule oli kaikinpuolin hyvin edustettuna. Toinen toistaan upeampia paitoja käveli vastaan koko ajan. Sellaisessa upeuspaljoudessa ei voi kuin haluta itsellekin Navellin... 

Upein neule festareilla oli kuitenkin kirkkaasti festareiden järjestäjän Titityyn Tiinan upeaakin upeampi Sode. Tämä neule on oikea neuleiden kuningatar. 

Kävin tänä vuonna kurssilla ensimmäistä kertaa. Osallistuin Kirsi Kostamon rukkikehruun jatkokurssille. Oli ihanaa saada vinkkejä ja vahvistusta sille, että tekee monia asioita kehruun suhteen oikein. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin tällä saralla. Paljon on vielä harjoiteltavaa, se on selvä, mutta koko ajan kehräämäni lanka näyttää paremmalta. 

Sitten festareiden kuvapläjäys. Olin (kuten aina) hieman laiska kameran kanssa, mutta onneksi perjantaina oli aikaa myös kuvaamiseen.



Kässäkerho Pompomin upeaakin upeampia lankoja. Voisin ostaa nämä kaikki. 


Lisää Pompomia. Värit he toden totta osaavat! 


MYakin kojulla oli hirmu kauniita värejä myös. Lanka oli myös ihanan tuntuista. 


Ihastelin Myakin kojulla sitä, miten upeasti Magnolian pitsikuvio näkyi mallikappaleessa. 


Biches & Buches.


Uusi tulokas lankamarkkinoilla - Aara. Nämä hävisivät pöydästä hurjaa tahtia, tässäkään kuvassa ei ole enää monia värejä jäljellä. Hyvin kaunis väripaletti oli näissä langoissa!



Tuore kehrääjä arvostaa kuitujen valikoimaa! Sanskin kojulla oli käsinvärjättyjä lettejä.


Rintalan tilan langat olivat yhtä ihania kuin aina. Nämä superpaksut langat houkuttivat, joskus haluaisin virkata tai kutoa villamaton.


Rönnivilla oli minulle uusi tuttavuus. Nämä villat houkuttivat kovasti, mutta budjetti oli jo kulunut. Joskus vielä! 


Lisää Rönnivillaa.


Ruskan lehti oli minulle myös uusi tuttavuus. Ihania käsinvärjättyjä lankoja juuri lemppariväreissäni! 


Lanitium ex machina on tainnut olla festareilla joka vuosi.


Näitä La Bien Aimeen lankoja ei voi olla ihailematta. Kuva Titityystä.


Tämä Walkin lanka hipoi täydellisyyttä sävyiltään. Titityystä.


Aiemmin mainittu Tiinan Sode.


West wool oli myös uusi tuttavuus. Kivalla väripaletilla varustettuja lankoja. 


Samalla kojulla oli osuva merkki neuleessa. Minun piti tarkistaa, oliko heillä näitä myynnissäkin, mutta se unohtui, harmi kyllä.


Tässä vielä kehruukurssin tuotokset. Vasemmalla on BFL:ää ketjukerrattuna, keskellä suomalaista villaa ketjukerrattuna ja oikealla suomalaista villaa ihan vain kaksisäikeisenä.


Loppuun vielä lankaostokset. Pompomilta Pioni-sukkalankaa sekä Suoma-singleä. Handulta tuo keltainen merinosinkku syksyn Hummingbird mysteerineulontaa varten ja Sanskilta kuituletti. Näiden lisäksi ostin vielä Niemelän tilalta villaa kehrättäväksi, samoin Isokummun lammastilalta. Ruskan lehdeltä ostin kaksi minivyyhtiä. 

Ensi vuonna ehdottomasti uudelleen! Kiitos kaikille ihanille neulojille viikonlopusta.

Lisää kuvia ja fiiliksiä löytyy instagramista nimimerkillä Lankarakkautta.