25. maaliskuuta 2017

Ihan tavalliset sirkussukat

Koska neulonta-aikani on lapsen ja muun elämän takia suht rajoitettua, alkoi villasukille olla jo kova tarve. Päätin siis neuloa itselleni yhdet perussukat, edellisten pohjissa kun alkoi olla enemmän reikää kuin neulottua pintaa. Samalla nämä sukat olivat treenikappale tiellä kohti tiukempaa käsialaa. Kauhistuin nimittäin kerran neuletreffeillä, kun vertasin omaa sukkaani muutaman muun neulojan sukkaan - ero oli yllättävän suuri. Monesti ohjeissa onkin minun käsialaani nähden aivan liikaa silmukoita, eikä puikkokokoakaan voi loputtomasti pienentää. Päätin siis kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota neulejäljen tiukkuuteen ja nämä sukat ovatkin jo selkeästi tiukemmat kuin aikaisemmin neulotut. Vielä kun oppisi olemaan jännittämättä hartioita tiukempaa neuloessa... Niskakivuissa lieneekin syy minun koko ajan vain löystyneelle käsialalleni. 

Eipä näistä sukista sen kummempaa kerrottavaa ole. Kantapäiden, kärkien ja resorien lanka on Louhittaren Luolan Väinämöistä, värissä sirkus. Tämän 25 g minivyyhdin sain muutama joulu sitten mieheltäni joulukalenterista. Kaveriksi sille löytyi mustaa Dropsin Fabelia. Tuota sirkus-lankaa oli ihana neuloa, kun värit vain vaihtuivat puikoilla. Harvoin tulee tällaista pätkävärjättyä lankaa neulottua, koska olen enemmän semisolidien lankojen ystävä, mutta jatkossa voisi neuloa näitäkin aina silloin tällöin, sen verran mukavaa se oli.

Onneksi täällä Suomessakin on koko ajan enemmän valoa ulkona, nämä olivat nimittäin viimeiset Kanarialla kuvatut kuvat. 


Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen ja Dropsin Fabel
Langanmenekki: 54 g
Malli: Oma perusohje
Puikot: 2 tai 2,5 mm...





12. maaliskuuta 2017

Uusi projekti vaatii uuden projektipussukan

Ostin syksyn kässämessuilta paitalangat. Paidan aloituksessa kuitenkin kesti ja kesti. Viimein päätin viimeinkin aloittaa. Siis ompelemalla projektipussukan tätä projektia varten. Taktiikka oli selkeästi toimiva, sillä paita pääsi puikoille viikon sisällä pussukan valmistumisesta. Mutta paidasta lisää myöhemmin, kunhan se joskus valmistuu. 

Näin Kanadassa lankakaupassa projektipussukoita, joissa oli hauskoja tekstejä. Hinta oli korkea pussukkaan nähden, joten ne jäivät kauppaan, mutta idea jäi mieleen. Halusin tekstin ehdottomasti kirjottuna, näiden pussukoiden painetun tekstin sijaan. Halusin pussukkaan myös vetoketjun. Hyvä malli löytyi eräästä blogista. Sieltä löytyi myös todella selkeä ohje, suosittelen! 


Kangas: Marimekon raitapuuvilla 
Vuori: Joku Ikean verho
Kirjontalanka: käsinvärjättyä puuvillaa


Olen kirjonnassa täysin amatööri ja se kyllä näkyy, mutta jostain sitä on aloitettava. 


V



Pussukka aukeaa todella kivasti ja mallista tuli kertaheitolla lemppari. Toimiva ja helppo ommella. Onnistuin silti säätämään muutaman kohdan kanssa, mutta seuraava pussukka on jo varmasti siistimpi. Projektipussukoitahan kun ei voi olla liikaa, eihän? 

9. maaliskuuta 2017

Silkkinen aurinko

Tämä alkuvuosi on ollut hieman hiljaista blogin puolella. Olen joko odottanut, että ehdin valoisaan aikaan kuvaamaan, tai sitten en ole ehtinyt kuvia ottamaankaan ennen kuin työt ovat lähteneet eteenpäin. Nyt on kuitenkin kolmen postauksen kuvat tallessa ja vain julkaisua odottamassa. Onpa mukava taas päästä blogin pariin! Vietimme viime viikon Kanarialla perheeni kanssa, ja siellä auringonpaisteessa oli ihana kuvata blogikuvia. 

Pääsin pitkästä aikaa kutomaan helmikuun alussa. Kudelangat tätä rengasliinaa varten ostin jo syksyllä, kun eräs ammattikutoja myi värjäämiään silkkilankoja edullisesti. Kun mieheni vielä ihastui väreihin ja ilmoitti, että nuo pitää hankkia, ei tarvinnut kahdesti pohtia ostanko vai ei. Lanka on BC Garnin Jaipur Silk Finoa, ihanaa 100 % silkkiä. 


Loimi on kokovalkoinen, ja kuteessa on siis tuollaisia oranssin ja kultaisen sävyjä. Sidoksena loimessa on Hertta, eli tuollainen sydänkuvio. Tätä kuviota on todella helppo kutoa, sillä siinä poljetaan vain suoraan jokaista kahdeksaa polkusta kerran ykkösestä kahdeksanteen, ja siitä sitten taas ykköseen. 


Lopputulos on mielestäni ihana. Silkki tuntuu hieman liukkaalta, tuntumaa voisi kuvailla saippuaiseksi.




7. helmikuuta 2017

Harmaata ja pehmeää

Onko teillä jotain tiettyä tekniikkaa jota rakastatte? Mun ihan lemppari on tuollainen yhden silmukan minipalmikko. Se on mielestäni kaunis, ja hirmu mukava neuloa. Nämä neuloin nopeana välityönä kiitokseksi eräälle tuttavalle. Ohje oli ilmainen ja löytyi ravelrysta, lanka jämiä omista varastoista. Ohje oli alunperin sport-vahvuiselle langalle, mutta tiesin sen onnistuvan löysällä käsialallani tästä hieman ohuemmastakin langasta. Jossain kyllä tosin mainitaan Dropsin Alpacan olevan sporttivahvuista, mutta itse miellän sen enemmän fingering-vahvuiseksi. 

Ohje oli selkeä ja helppo, ja lopputulos onnistunut. Jollain muulla langalla tuo kämmenselän palmikko olisi näkynyt paremmin, mutta mitä siitä. Taidan neuloa nämä joskus toistekin. Ehkä sitten oppisin kämmekäitä käyttämään...

En tiedä miksi, mutta en yleensä esittele lapasia. Tai ne jotenkin unohtuvat. Ehkä siksi, että yleensä neulon niitä lahjaksi ja ehdin jo toimittaa ne perille ennen kuin ehdin kuvaamaan. Jotenkin miellän ne myös niin pieniksi töiksi, etten viitsi yksiä lapasia esitellä omassa postauksessaan. Hyvin silti voisi ja taidankin tästä eteenpäin yrittää muistaa vilautella lapasiakin aina silloin tällöin.  


Lanka: Dropsin Alpaca
Puikot: 2.5 mm
Langanmenekki: 28 g




26. tammikuuta 2017

Hitaasti valmista

Sain heinäkuun neulefestareilla kaveriltani monta kerää BC Garnin Coloria, joista olin luvannut neuloa hänelle huivin. Malliksi hän valitsi ihanan Waiting for Rain-huivin jonka olen neulonut jo kerran aikaisemmin. Huiviohje ilmestyi viime vuoden tammikuussa, ja sillä onkin jo yli 2000 projektia ravelryssa, eikä ihme, sen verran erilainen ja kaunis se on.

Ryhdyin projektiin innolla, mutta kerrosten pidentyessä hidastui tahtikin. Välillä piti toki neuloa kaikkea muuta ja huivi oli monta viikkoa tauolla. Tavoitteeni oli saada se valmiiksi viimeistään jouluksi, mutta eihän se ihan siihen valmistunut. Melkein kuitenkin. Kaverilleni huivi päätyy vasta nyt lauantaina. Huivista tuli v-a-l-t-a-va. Pingottaessa mittaa oli yli kolme metriä. Eiköhän se silti asetu kaulaan ihan kivasti. Toivottavasti huivi on saajalleen mieluinen.

Lanka oli uusi tuttavuus, mutta varsin miellyttävä sellainen. Pelkäsin käsituntumalla langan olevan karheaa ja takkuista neulottavaa, mutta pelko osoittautui turhaksi. Neulominen oli kaikin puolin mukavaa, eikä ohjeessakaan mitään vikaa ollut. Jos joskus neulon huivin uudelleen, taidan silti muokata ohjetta niin, ettei leveyttä ole ihan näin paljon kuin tässä. Tiukemmalla käsialalla huivin muoto olisi kenties toisenlainen, ainakaan ravelryn mallikuvissa huivi ei ole näin leveä. Pingotin huivin kevyesti, ettei siitä tulisi aivan liian suuri. Osasyy kevyeen pingoitukseen saattoi myös olla se, ettei pienessä asunnossamme ole tällaisille jättihuiveille sopivaa pingoitustilaa...


Malli: Waiting for Rain - Sylvia McFadden
Lanka: BC Garn - Colori
Puikot: 3,5 mm?
Langanmenekki: 156 g




24. tammikuuta 2017

Taskupaita

Minulla oli Holst Garnin Noblen jämiä ja Mehukekkerit blogissa oli raglanpaidan ohje, jonka tiheyden tiesin täsmäävän täydellisesti Noblen ja käsialani kanssa hieman ohjetta pienemmillä puikoilla. Rupesin siis neulomaan taaperolleni paitaa. 

En halunnut paitaan raitoja, mutta jotain jujua kuitenkin. Neuloin paitaan taskut, joiden neulomista eräs neuloja juuri selosti meille muille neuletreffeillä. Tällaisia taskuja en ole koskaan ennen neuleeseen neulonut, mutta hyvät niistä tuli! Taskut tehdään yksinkertaisuudessaan siten, että otetaan taskunleveyden verran silmukoita, jätetään muut odottamaan ja neulotaan taskun silmukoilla pitkä kaitale, joka taitetaan kahtia ja sitten jatketaan neulomista kaikilla silmukoilla. Ymmärsiköhän tätä kukaan? Muutama kuvakin minun piti taskujenteosta ottaa, mutta se sitten jäi. Netti taitaa kuitenkin olla ohjeita täynnä, ja toki minultakin saa kysyä lisää jos haluaa vastaavat tehdä. 

Lopputulokseen olen tyytyväinen, paidasta tuli hauska ja tuo Noblen oranssi sävy (redwood) on vain ihan täydellinen! Itselle voisin tehdä paidan samasta väristä milloin vain. 


Malli: Helppo villapaita lapselle - Mehukekkerit
Lanka: Holst Garn Noble
Puikot: 2 ja 2,5 mm
Langanmenekki: n. 70 g


Kuten jo neulomista aloittaessani hieman pelkäsin, oli paita taaperolle liian pieni. Olisi kuitenkin pitänyt ottaa kahdesta arpomastani koosta se isompi. No, paidalle löytyi sopiva käyttäjä, ystäväni lapsi, joka kuulemma innostui paidasta kovasti.  



Kuvat otti ystäväni, jonka lapselle paita päätyi. Kiitos niistä! 

4. tammikuuta 2017

Satakieli

Saatuani tiedon joulukalenterihuivista pohdin pitkään lähdenkö mukaan, lähinnä koska lankabudjetti oli sillä hetkellä hyvin vähissä. Ajatus houkutteli kuitenkin sen verran, että lopulta otin langaksi Dropsin Fabelin ja lähdin sillä neulomaan huivia. Kyseessä on siis Heidi Alanderin Satakieli. Tämä oli ensimmäinen mysteerineulonta johon osallistuin. Vihjeitä ilmestyi kahden päivän välein, mikä oli minulle hyvä tahti. Muutama vihje oli niin pitkä, ajan ollessa myös kortilla, että jäin jälkeen, mutta aina sain kurottua kiinni seuraavana päivänä. 

Neuloessani ajattelin, että huivi saa lähteä heti eteenpäin kunhan valmistuu. Turkoosi tuntui liian räikeältä. Valmis huivi on kuitenkin ihana! Muoto on juuri sopiva kaulaan ja värit toimivat yhdessä kivasti. Työhön on siis käytetty Dropsin Fabelia, sukkalankaa, joka tuntuu kuitenkin kaulalla yllättävän kivalta todella halvasta hinnastaan huolimatta. Positiivinen yllätys siis. Turkoosi, vaaleanharmaa, sekä valkoisenharmaa ovat Fabelin omia sävyjä, tuo marjapuuronvärinen on itse värjäämäni. Siitä lähti vähän väriä kasteluvaiheessa, mutta sitä ei onneksi kaulassa näy. Kuvissa näkyy miten noissa pitsiosioissa on vähän haaleata sinistä laikkuina. Punainen on Louhittaren Luolan Väinämöistä, upeaa hehkuvaa punaista, jota taidan hamstrata lisää jos sitä joskus jostain bongaan. 

Kaiken kaikkiaan fiilis tästä projektista on hyvä, vaikka edelleen harmittaakin, ettei ollut mahdollista käyttää Tukuwoolia, jolle ohjekin on alunperin suunniteltu. Siinä kun sävyt sopivat yhteen niin täydellisesti! Ehkäpä neulon tämän joskus uudelleen Tukusta. Hieman myös välillä tällainen aikataulutettu neulonta aiheutti ärsytystä, kun ennen joulua oli aika paljon kaikkea muutakin tekemistä, mutta yleisfiilistä se ei haitannut ollenkaan. 

Oli hirmu hauska seurata muiden huivien edistymistä Instagramin kautta (minut löytää sieltä Lankarakkautta nimellä). Oli hauska nähdä millaisia yhdistelmiä muilla oli. Yksi lähes samanvärinenkin huivi joukosta löytyi. 


Lanka: Drops Fabel / Louhittaren Luolan Väinämöinen
Puikot: ? Jotkut isohkot mitkä sattuivat käteen, 3-4 mm väliltä





Löysästä käsialastani johtuen langanmenekki oli suurempi kuin ohjeessa, joten jätin loppuvaiheessa muutaman rivin neulomatta, että sain langat riittämään. Pitsiosioiden langasta taisi jäädä muutaman kymmenen sentin pätkä jäljelle. Ihanan iso huivista tuli joka tapauksessa. 




Jään aina kaipaamaan huiveista kuvia kaulaan kiedottuna. Monessa ohjeessakaan ei sellaista ole, joten on joskus vaikea kuvitella miltä juuri tämänmallinen huivi kaulassa näyttää. Siksi halusin itse liittää tähän sellaisen. Lapsi on kuvassa selän takana piilossa, kantoliinakyydissä, siitä nuo olkaimet ja vyötärösolmu. 

Olipa kiva neuloa tätä huivia. Mitähän nyt sitten seuraavaksi keksisi? Ehkäpä neulon muutamat satavuotissukat juhlavuoden vauvoille, kun varastoista sattui sopivasti löytymään sinisiä ja valkoisia jämiä, siniset olivat ainakin Semillaa, joka sopisi vauvojen jalkoihin varmasti paremmin kuin hyvin.