22. helmikuuta 2018

Hattarapilviä ja villalankaa

// Kirja saatu kustantajalta.

Hattaroita, kukkia, pastellisia pilviä, glitteriä, kimallesadetta, övereitä asetelmia, naurua ja ihania asioita - sellainen on minusta Muita Ihania-blogin maailma. Olen lukenut blogia vuosia. En yhtään muista milloin ja miten sinne päädyin, mutta kauan siitä on. Kun siis kuulin, että blogin Tiinalta on ilmestynyt kirja, innostuin heti. 

Kirjaa voi mielestäni kuvata parhaiten sanoilla ilahduttava, söpö ja inspiroiva. Ohjeet ovat simppeleitä ja pääosin aika nopeatekoisia, mutta isompiakin juttuja on, kuten aikuisten pitkä neuletakki. Kirjasta löytyy muutama tuttu ohje blogista, mutta myös tukku uusia. Vaikka ideat ja ohjeet ovatkin aika yksinkertaisia, ovat ne silti inspiroivia. Sellaisia, että katsoessa ajattelee, että onpa kiva juttu, ei olisi tullut mieleen tehdä noin! 

Blogissa rakastuin varsinkin kaikenlaisiin kirjonta juttuihin, varsinkin kirjottuihin peittoihin. Kirjassakin onneksi oli muutama kirjontaohje, mutta lisääkin olisi saanut olla. Toivottavasti saisin kirjan inspiroimana viimein aloitettua jonkun oman kirjontaprojektin! 

Tuskin tulen kaikkia kirjan ohjeita toteuttamaan, mutta muutaman varmasti. Tämä kirja on sellainen, jonka voi kaivaa esille, kun käsityöt tökkivät, eikä oikein keksi mitä tekisi. Tai kun harmittaa joku asia ja kaipaa piristystä Sitä on ihana vain selailla ja ihailla kauniita kuvia. Tällaisia visuaalisesti kauniita ja inspiroivia käsityökirjoja lisää, kiitos! 




Tällaista automattoa ihailisi mielellään itsekin! 


Kun ensimmäistä kertaa törmäsin tähän pilvenreunalla takkiin, ei minulla ollut lapsia, eikä juuri neulontataitoakaan. Nyt on molemmat, joten taitaa olla viimein aika päästä tämän kimppuun!







Ihana, sellainen se Muita Ihania on.

6. helmikuuta 2018

Hellunen

Sukkafinlandia jatkuu ja neljäs etappi valmistui jo aikoja sitten. Talvi vain on bloggaajalle haastavaa aikaa, sillä valoa on niin vähän. Ulkonakin on märkää, eikä sukkasillaan tee mieli mennä sinne poseeraamaan. Saati, että ehtisi ulos valoisaan aikaan miehen kanssa. Yksin kun sukkia on hieman haastava kuvata. Mutta sisäkuviin on nyt sitten tyytyminen. Onneksi valo on jo lisääntynyt hurjasti ja kohta kevätkin tulee! 

Neljännen etapin sukat ovat Pirjo Iivosen suunnittelemat. Ensivilkaisulla en ihastunut malliin, mutta kun rupesin sitä neulomaan, ihastuin pitsikuvioon. Kuvio lienee yksi kivoimpia neulomistani. Helppo toteuttaa ja kaunis lopputulos. Mallissa on mielestäni vähän liikaa kaikkea, mikä on aika yleistä kilpailusukissa. Niissä kun osanottajat usein haluavat oppia jotain uutta. Näissä sukissa itselleni uutta oli tuo alun nirkkoreunus. Haluaisin neuloa nämä sukat joskus uudestaan yksivärisenä, ilman tuota nilkan Latvialaista palmikkoa. 

Sukkien jalkaterässä on tuota samaa pitsikuviota, mitä varressakin, mutta langan tummasta väristä johtuen sitä on vaikea erottaa kuvista. Lanka on Tukuwool Sockia, jota pääsin viimein testaamaan.  Värit ovat haave ja sake. Ihan superihanaa lankaa! Ajattelin langan ehkä hieman kutittavan minua, mutta paljaassakin jalassa nämä sukat tuntuvat mukavilta. 

Tämä etappi oli kyllä kaikinpuolin todella kiva, mutta sukkia raportoidessani mokasin ja ilmoitin sukat vain kilpailualustan ketjuun sähköpostin sijaan. Mokasta johtuen sain lopulta pisteet n. 30 sijaa alempaa, kuin oikea sijoitukseni olisi ollut. Tästä johtuen fiilis koko kisaa kohtaan vähän laski, sillä yritin näiden sukkien kanssa tosissani, tai niin tosissaan kuin kahden alle kolmivuotiaan lapsen kanssa voi, mutten kuitenkaan saanut "oikeita" pistetä. Viideskin etappi kuitenkin tuli neulottua, enkä usko, että kykenen viimeistäkään etappia jättämään välistä, on tämä sen verran kivaa kuitenkin. 


Malli: Hellunen / Pirjo Iivonen
Lanka: Tukuwool Sock
Puikot: 2 mm 




21. tammikuuta 2018

Yksisarvinen


Harvoin hyppään mukaan trendijuttuihin, sillä kaikkia ohjeita on muutenkin jo niin paljon jonossa, eivätkä toki kaikki trendijutut, tai edes suurin osa, innosta. Tämä tosin oli sellainen, etten voinut sitä vastustaa. Nämä älyttömän söpöt lapaset bongasin jostain facebookin neulontaryhmästä. Alkuperäistä idean keksijää en pikagooglauksella löytänyt, kertokaa ihmeessä jos sen tiedätte! Näkemäni lapaset oli neulottu lapsen koossa ja harja oli jätetty avonaiseksi. Itse halusin neuloa nämä aikuisen koossa, sillä miksipä ei. Harjan letitin, jotta se olisi käytännöllisempi. 

Kirjava lanka on itsevärjäämääni Dropsin Fabelia kaksinkertaisena. Harjassa on tätä samaa lankaa, sekä muita värjäämiäni Fabelin jämiä. Harjan tein ottamalla kuusi lankaa samaan nippuun ja vetämällä sen keskikohdan virkkuukoukulla silmukan läpi, sitten hännät lenkin läpi ja kiristys. Yhdestä nipusta letitin kaksi lettiä. Näitä oli niin hauska tehdä, että nyt on neulontainnostus vähän hukassa, kun projektina on miehen neuletakki ja siinä sata kilometriä sileää neulottavana. Pitää etsiä joku uusi hauska väliprojekti Sukka-Finlandian seuraavaa etappia odotellessa. 



Lanka: Drops Karisma ja Drops Fabel
Puikot: 3 ja 3.5 mm




17. tammikuuta 2018

Sukka-Finlandian satoa

Sukka-Finlandia etenee ja olen innostunut siitä, enemmän kuin kesäisestä Tour de Sockista. Tälle on kaksi syytä. Ensimmäinen on varjokisa, jota käymme tiimimme kesken. Koko kisaa minulla ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa, kun kaksi pientä lasta vie kaiken aikani, mutta tuossa meidän omassa kisassamme minulla on mahdollisuus voittoon. Toinen syy on se, että mallit ovat tässä olleet kivempia. Tai no, eivät välttämättä kivempiä, koska Tourillakin oli muutama todella hauska malli, mutta vaivattomampia. Mallit ovat pääosin olleet aika helppoja. Varsinkin sport-vahvuiset sukat ovat olleet todella nopeita neulottavia. Kisan suomalaisuus innostaa myös. Monet tuttunikin osallistuvat kisaan, mikä on tietenkin aina mukavaa. 

Meillä oli mieheni kanssa joulukalenteri, johon laitimme toisillemme jotain pientä, yleensä suklaata. Kun kakkosetappi lähestyi, löytyi yhtenä aamuna joulukalenteristani inspiraatiokuva, jonka perusteella minun piti värjätä lankaa tätä etappia varten. Kuvassa oli kantarelli. Se oli hauskaa! Lopputuloskin on mielestäni aika hyvä. 

Kakkosetapin sukat olivat Veera Välimäen käsialaa, ja ilmeisesti hänen ensimmäinen sukkamallinsa. Tykkäsin! Malli on lempparini Sukka-Finlandiasta tähän mennessä. Veeran sukkapari on neulottu Tukuwool Sockista ja haluan varmaan itsekin joskus neuloa nämä siitä. Tähän pariin kuitenkin käytin lankana Dropsin Nordia, uudehkoa alpakkasukkalankaa. Ihanaa lankaa! Pehmeää ja mukavaa neuloa. Langan värjäsin siis itse. Ainut iso miinus tässä mallissa oli tuo kierretyllä joustimella neulottu varren joustin. Kierretyssä joustimessa sinänsä ei ole mitään vikaa, onhan se kaunista, mutta tässä neulottiin myös nurjat silmukat kierrettyinä, mikä ei mielestäni vaikuttanut ulkonäköön niin kovin, mutta sai ranteeni särkemään. Hidastakin se oli. Muuten malli oli helppo ja mukava. 

Kuvat ovat nyt valitettavasti vain sukkaplokkikuvia, sillä sellaista aikaa, että ehtisin miehen kanssa päivänvalolla ulos kuvaamaan, ei nyt vain ole. Päätin siis, että parempi esitellä huonommilla kuvilla, kuin jättää esittelemättä. 


Lanka: Itsevärjätty Drops Nord
Puikot: 2 mm ? 



Kolmannelle etapille vaadittiin helmiä. En ole koskaan neulonut helmien kanssa, mutta olin innoissani haasteesta. Tilasin helmiä ja virkkuukoukun, joka lopulta oli aivan liian iso. Titityystä löysin sitten tarpeeksi pienen (0,7 mm) koukun, mutta lopulta lisäsin helmet neuleeseen kalastussiiman avulla. Ohjeena käytin Rosalina-pipon ohjeessa neuvottua helmenlisäystapaa. Helmien lisääminen oli hidasta, mutta mallissa niitä oli onneksi aika vähän ja vain tuossa yläreunan kirjoneuleessa. Helmien kanssa neulominen oli kyllä kivaa, mutta mihinkään monensadan helmen ohjeen neulomiseen minusta ei kyllä taida olla. Pieniä määriä helmiä voisin lisätä töihini hyvinkin milloin vain. 

Malli itsessään ei ollut oikein minun tyyliseni. Enkä kyllä oikein ole tyytyväinen värivalintoihinikaan. Olen nähnyt joitakin todella kauniita tällä mallilla toteutettuja sukkia, mutta omani eivät mielestäni sitä ole. Sukat olivat aika tuskaisat neulottavat, kun koko ajan piti seurata kaaviota, mutta tulipahan tehtyä. 


Lanka: Itsevärjätty Drops Fabel (pinkki) sekä joku Neulefestareilta ostettu sukkalanka, 
jonka merkkiä en nyt muista
Puikot: 2 mm, kirjoneuleessa 2,75 mm
Helmet: Mustia siemenhelmiä



3. tammikuuta 2018

2017

Rakastan tilastoja, mutta olen äärettömän saamaton niitä ylläpitämään. Kuitenkin olen onnistunut jo kahtena vuonna pitämään tilastoja langankulutuksestani ja valmistuneista töistäni. Ihanaa, sillä listaa selatessa muistaa sellaisia töitä, joita ei ollenkaan muistanut neuloneensa. On myös hauska vertailla vuosia toisiinsa. Viime vuodesta poiketen en tosin tilastoinut lankaostojani tänä vuonna, en vain muistanut. Mitään hurjia lankamääriä en tänäkään vuonna ostanut, kiitos pienten tulojen. Ompeluistani ei ole mitään tilastoja, ehkä joskus muistan kirjoitella niistäkin edes jotakin muistiinpanoja. 

Viime vuoden vuosikatsaukseen kirjoitin tavoitteekseni neuloa enemmän sukkia, useamman paidan itselleni, sekä kokeilla erilaisia ohjeita ja kehittää käsialaani tiukempaan suuntaan. Kaikki nämä tavoitteet ovat toteutuneet, mutta voisin asettaa ensi vuodelle samat tavoitteet uudestaan. Lisäksi haluaisin ensi vuonna neuloa miehelleni paidan, joka onkin jo aloitettu, sekä itselleni jonkun täydellisen lapas/pipo-setin. Jostain syystä kaikki neulomani lapaset menevät aina lahjaksi, eikä itselläni ole kunnon lapasia. 

Ompelua olisi myös kiva harjoitella enemmän, sillä siitä on vielä paljon opittavaa. Ompeluksia voisin yrittää myös esitellä blogin puolella aktiivisemmin.

Olin ihan varma, että olen neulonut vähemmän kuin vuonna 2016, mutta mitä vielä. Tänä vuonna neulomuksiini kului 3,4 kiloa lankaa ja valmistuneita töitä oli 45. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 1,9 kg ja 26 työtä. Koska neulon pääosin kaikenlaisia töitä, isoja ja pieniä, sekä pääosin ohuista langoista, ovat nämä luvut aika vertailukelpoisia. Langan metrit laskien toki vertailu olisi tarkinta, mutta siihen ei ole aikani tai intoni vielä riittänyt. 

Mitä sitä sitten tuli vuonna 2017 neulottua?

Aikuisten paitoja neuloin kolme. Ne kaikki jäivät omaan käyttööni. Ehdottomasti lempparein on ollut Johannan suunnittelema Soulful neuletakki. Tämä on ollut käytössä ihan älyttömästi! Tämän neulon vielä joskus uudelleen. Suosittelen lämpimästi! Tästä on muuten nykyään paitaversio myös, joka on kaunis sekin. 



Sukkia neuloin tänä yhdeksän paria aikuisille, sekä yhdeksän paria lapsille. Viime vuonna aikuisten pareja neuloin viidet. Yksi sukkapari kuukaudessa olisi sellainen sopiva tavoite, niin olisi aina muutama pari varastossa lahjaksi annettavaksi. Tänä vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa Tour de Sock kilpailuun, sekä Sukka-Finlandiaan. Tour de Sockiin neuloin neljä paria sukkia ja Sukka-Finlandiaan ehdin tämän vuoden puolella neuloa kolme paria. Molemmat kisat ovat olleet todella kiva kokemus tähän mennessä. On tullut neulottua malleja, joita ei muuten olisi tehnyt. Samalla luonnollisesti on oppinut paljon uutta! Parasta kisoissa ovat olleet onnistumisen kokemukset. 

Kollaasissa kolmet sukat Tourilta ja yhdet Sukka-Finlandiasta. 


Ylärivi: klikklik
Alarivi: klikklik

Tänä vuonna neuloin paljon lapsille, sillä toinen lapseni syntyi ja sen lisäksi saimme kummilapsen ja ystävät saivat vauvoja. Lasten paitoja neuloin kuusi, housuja kahdet, myssyjä viisi, lapasia kolmet, kaksi villahaalaria sekä yhden kaulurin.  Kollaasissa näistä lempparit. 


Ylärivi: klikklik
Alarivi: klikklik

Huiveja neuloin tänä vuonna vain kaksi, yhden itselleni ja yhden kaverille. 



Ehdottomasti paras ohjelöytö oli tänä vuonna tuo jo esitelty Soulful, sekä Veera Välimäen täydellinen vauvanmyssy, Bits + Pieces. Niitä tuli neulottua viisi tänä vuonna. Muita myssyjä tuskin enää neulonkaan. 


Lapasia tai kämmekäitä neuloin neljä paria. Lempparit olivat nämä palmikkolapaset, jotka ovat omalla ohjeellani tehdyt. Se on hyvin harvinaista, sillä neulon pääosin täysin valmiiden ohjeiden mukaan. 


Sellainen oli neulevuosi 2017! Aika hyvä vuosi, vaikka aika olikin hyvin kortilla aina silloin tällöin. Siksi minä neulomisesta niin pidänkin, että sitä voi tehdä aina pienen pätkän siellä ja toisen täällä. Hauska nähdä, millainen neulevuodesta 2018 tulee! 

28. joulukuuta 2017

Ompelua pitkästä aikaa


Joulua ennen ehdin vähän saumurinkin ääreen. Vauva sai housut, ja muutama muu lapsi joululahjan. 


Näihin rusettihousuihin otin kaavan jostain vauvan vanhoista housuista, pohjana ehkä Muita Ihania-blogin housukaava, mutta ihan varma en ole. Kankaana on käsityömessuilta ostettu Merleton söpistelykangas, resorina Kangaskapinan mustaa resoria. Rusetin sovelsin itse ja aika kiva tuli.



Rusettihousuista innostuneena ompelin joululahjaksi ystävän tytölle rusettipipon. Pipon kaavana on Paapiin pipo Paapiin lasten kaavakirjasta (saatu kustantajalta), josta kirjoitan juttua lisää myöhemmin. Tykkäsin pipokaavasta, tällä samalla olen saanut sopivan pipon niin miehelle kuin kaksivuotiaallekin. Kokoja on muistaakseni XS-L. Korkeutta pipossa voisi tosin makuuni olla hieman enemmän, mutta sitähän on helppo lisätä. Mallina on oma taaperoni, joka oli onnessaan mallinroolistaan.



Miehen kummitytölle ompelin lapaset Tehtaamon kaavalla. Vähän piti miettiä, koska ohjeen kuvissa oli käytetty kangasta, joka oli valkoista molemmilta puolilta. Ei siis voinut päätellä mikä oli nurja ja mikä oikea puoli. Vähän piti purkaakin, mutta lopputulos on tosi kiva! Seuraavaksi ompelen tällä kaavalla itselleni pinon hanskoja, ne kun tuntuvat aina hukkuvan. Kangas on ostettu kanssaompelijalta, enkä muista mitä se on. 


Samaan settiin ompelin vielä pipon, tämäkin Paapiin kaavalla. 

27. joulukuuta 2017

In Memoriam

Sukkafinlandia pääsi käyntiin itsenäisyyspäivänä. Ensimmäisenä mallina oli Tiina Kuun suunnittelema In Memoriam. Ihastuin Tiina Kuun sukkiin jo Tour de Sockin aikana, ja yhtä hyvin kirjoitettu ohje oli tämäkin. Ulkonäöstäkin pidin, vaikka malli olikin aika työlästä neulottavaa näin kirjoneulenoviisille. Tai no, ensinäkemältä ulkonäkö  ei sykähdyttänyt, mutta kun näin sukkia pirteämmissä väreissä, tykästyin niihin.

Lopputulos on mielestäni tosi kiva, mutta... Tein sellaisen mokan, että valitsin ohjeen pienimmän koon, mutta neuloin silti kärjen n. 38 kokoiseksi. Varsi ei kuitenkaan mahdu aikuisen jalkaan, joten käytännössä sukat eivät oikein sovi kenellekään. Olisi pitänyt neuloa lyhyempi jalkaterä, niin sukat olisivat hyvät jollekin nuorelle. No, tällä kertaa näin. Opinpahan sen, että kirjoneuleen kanssa silmukoita pitää tosiaan olla reilusti enemmän kuin muissa sukissa. Joulupakettiin nämä kuitenkin menivät pienijalkaiselle anopille ja saipa hän nämä jalkaankin vedettyä, mutta mukana oli lupaus, että neulon toiset sukat tilalle, jos eivät ole käyttökelpoiset.

Tämän suunnittelijan sukkia kyllä uskaltaa neuloa kuka vain, vaikka ei kovin kokenut neuloja olisikaan, sillä ohjeet ovat niin selkeitä ja hyvin kirjoitettuja. Kaikki yksityiskohdat on tarkkaan mietitty. Esimerkiksi näissä sukissa kantapään kavennukset ovat todella nätit ja istuvat hyvin mallikuvioon. Kunhan sukkafinlandia on neulottu läpi, taidan tutustua tarkemmin Tiinan sukkamalleihin. Tour de Sockin lämmittelysukat, Prihat, ovat minulta vielä neulomatta, joten taidan ottaa ne seuraavaksi puikoille. Ohjeen saa muuten ladata ilmaiseksi ravelrysta, suosittelen kurkkaamaan!


Lanka: Drops Fabel (itse värjätty) 
Puikot: 2,5 mm
Koko: S
Langanmenekki: 73 g