13. heinäkuuta 2017

Jyväskylän kesän neulefestarit

Noniin, nyt ehdin minäkin kirjoitella raporttia neulefestareilta, kun olemme palanneet kesälomareissulta taas kotiin. Tätä viikonloppua odotin aikalailla siitä hetkestä lähtien, kun kuulin, että festarit järjestetään uudestaan. Sen verran huikea tapahtuma tämä viime kesänä oli, eikä tämäkään vuosi tuottanut pettymystä. Festariseurana minulla oli kaksiviikkoinen vauvani, joten ihan yhtä täysillä en pystynyt tapahtumaan osallistumaan kuin viime vuonna. Vapaaehtoishommatkin jäivät tänä vuonna välistä vauvan takia. Olin paikalla perjantaina, aika lailla koko päivän lukuunottamatta pientä lepotaukoa kotona ennen iltajuhlaan siirtymistä. Vauva osoitti esimerkillistä neulomismyönteisyyttä ja nukkui vaunuissaan lähes koko päivän. 

Kamera unohtui festaripäivänä kotiin ja kävinkin pikaisesti nappaamassa blogiraporttia varten kuvat lauantaina ennen kuin lähdimme kesälomareissuun. Laatu onkin sen mukaista, sillä aikaa kuvaukseen oli miehen autontankkausreissun verran. Kuvia katsellessa tuntui, että tuonkin langan olisi vielä voinut ostaa ja tuon. Minulle varmaan sopisi parhaiten sellainen, että yhden päivän vaan katselisin ja suunnittelisin ja seuraavana päivänä ostaisin langat. Harmi kun se ei onnistu, sillä siinä vaiheessa parhaat ovat yleensä jo menneet. Nyt ostin kyllä ihania lankoja, mutta monta sellaista jäi ostamatta, mikä jälkikäteen harmittaa... 

Iltajuhlaan menoa pohdin etukäteen kovasti, lähinnä vauvan takia, mutta onneksi menin, sillä ilta oli todella mukava. Löysin seurakseni Mehukekkerit-blogin VeeranPilkkeitä-blogin Piian ja Hupsistarallaa-blogin Terhin. Oli ihana neuloa rauhassa, jutella ja kuunnella illan ohjelmaa, eli neulesuunnittelijoiden juttuja. Törmäsinpäs iltajuhlassa yhteen blogini lukijaankin, terkut vain Ainolle, kiva kun tulit juttelemaan! Lopuksi kävelimme vielä Terhin kanssa takaisin keskustaan nauttien ihanasta kesäillasta. 

Kaikin puolin mainiot neulefestarit siis! Ensi kesää odotellessa...


La Fee Fil oli myyjä, johon ihastuin jo etukäteen. Päätin, että tuollaisen liukuvärjätyn kerän ostan varmasti, sillä sellaisesta olen haaveillut jo kauan. Festareilla kuitenkin jätin kerän ostamatta, mikä harmittaa kovasti. Harmitti varsinkin siinä vaiheessa, kun iltajuhlassa Piia, Terhi ja Veera kaikki neuloivat sukkia omasta liukuvärjätystä kerästään. Äh. Ehkä minun on pakko tilata sellainen itselleni vielä joskus...




Ilon pisteellä oli ihanat vesimelonisukat, jotka eivät kyllä tässä kuvassa pääse oikeuksiinsa, mutta parempaakaan ei nyt ole... Syön kesällä vesimelonia ihan järjettömät määrät, ja melkein tuntui, että vesimelonisukat olisi saatava. Nekin kerät jäivät kuitenkin myyntipöydälle, lähinnä hinnan takia. 


Tässä Ilon pisteellä liukuvärjättyjä keriä, jotka selvästi olivat tämän kesän festareiden juttu, sukkalankkujen ohella. 


Ilon pisteellä oli myös isot kasat Lystigin ja muiden värjäreiden upeita lanoja. Joskus pitää kyllä päästä käymään Ilon lankakaupalla, se kun sijaitsee entisellä kotipaikkakunnallani Salossa. 


Louhittaren Luolan pisteellä taisi olla enemmän lankaa, kuin kenelläkään muulla. Näitä värejä ei voi kuin ihailla. 


Louhittaren Luolan sukkalankoja. 


Jo viime kesältä tuttu La Bien Aimee oli saapunut taas paikalle. 


Heillä oli myynnissä sukkalankasettejä, joissa oli 100 g ja 50 g vyyhdit. Näiden väriyhdistelmät olivat upeita!


Pom Pomin upeita sukkalankkuja. 


Tällaiset hempeät karkkilangat tuntuvat olevan nyt aika pinnalla myös. Niitä itsekin aina ihastelen, mutta valitsen kuitenkin ostettavaksi yleensä vahvempia värejä. 


Ikken pisteellä oli juuri näitä vahvempia värejä tarjolla. 


Lanitium ex Machinan pisteellä oli myös upeita sukkalankkuja.


Qing Fibre oli yksi ulkomaalaisista lankamyyjistä. Värit olivat heilläkin upeita!



Handullakin oli sukkalankkuja. Häneltä tämä nimikin taitaa olla peräisin. Handulta meinasinkin yhden täydellisen värisen sukkalankun kotiuttaa, mutta sen ehti joku muu napata ennen kuin kykenin päätöksentekoon. 


Joku festarivieraista viritti tähän kaiteeseen nämä kauniit palat. Sopivat kyllä tuohon ympäristöön täydellisesti. 


Viimeisenä vielä pikaräpsy omista ostoksistani. Titityystä ostin Holst Garnin Tides lankaa paitaa varten, Lanitiumilta sukkalankaa, Ikkeltä myös sukkalankaa, sekä Neulovillan pisteeltä sukkalankaa värjättäväksi. Paperipussissa ovat iltajuhlasta saamani pikku lankamaistiaiset. Etukäteen olin päättänyt, etten osta yhtään yksittäistä sukkalankakerää. Tämä ei nyt oikein toteutunut, mutta onneksi kohta alkaa Tour De Sock, joten sukkalangalle on tarvetta. (Ihan kuin sitä ei jo ennestään olisi...) 

Suurkiitos Titityyn Tiinalle ja muulle järjestäjäporukalle ihanasta tapahtumasta!

26. kesäkuuta 2017

Taas kerran

Tämän tekstin kirjoitin jo pari viikkoa sitten, mutta se unohtui jostain syystä luonnoksiin roikkumaan. Hyvä niin, saanpahan jotain julkaistavaa blogiin nytkin, sillä tällä hetkellä ylimääräinen aika menee lähinnä meidän juhannusvauvan halailuun ja uuden isoveljen huomioimiseen. <3 Eiköhän uuttakin esiteltävää tule pikkuhiljaa, kunhan taas ehtii.

Olen jotenkin jumiutunut tähän sukkaohjeeseen. Aina kun pitää neuloa nopeasti lahjaksi sukat, käytän tätä samaa ohjetta. Aiemmat postaukset samasta ohjeesta täällä ja täällä. Seuraavalla kerralla lupaan kyllä testata jo jotain muutakin ohjetta, niitä kun on ravelryssa pilvin pimein. 

Kuvat ovat tyyliä "napataan nämä nyt pikaisesti, vaikka taapero onkin kiukkuinen ja kaikilla on jo kiire kotiin". En kuitenkaan voinut odotella kuvien kanssa kauempaa, sillä näillä sukilla olisi jo kiire postiin. Neuloin ne kiitokseksi eräälle tutulle, mutta ei siitä sen enempää, kun kerran eivät ole vielä kohdettaan tavoittaneet. 

Jos se ei tullut jo selväksi, suosittelen siis lämpimästi tätä ilmaista sukkaohjetta.  


Malli: Melisandre
Puikot: 2 mm 
Lanka: Oiskohan hopeasäikeen sukkalankaa?



Samaan pakettiin neuloin myös lahjottavan vauvalle myssyn samasta langasta, meillä kun sattuivat lasketut ajat olemaan ihan vierekkäin. Hänen vauvansa on tosin jo syntynyt, meidän vauvaa vielä odotellaan. Mallina toinen vakio-ohjeeni, Veera Välimäen Bits+Pieces.


Malli: Bits+pieces
Puikot: 2.5 mm 
Lanka: Sama sukkalanka kuin sukissa

16. kesäkuuta 2017

Ompelukoneen ääressä

Kävinpä tässä vähän aikaa sitten pitkästä aikaa ompelemassa, ja jopa kahteen otteeseen, kun kerran vauhtiin pääsin. Minulla ei ole omaa saumuria, mikä rajoittaa aika paljon tätä harrastusta, mutta onneksi täällä Jyväskylässä on kirjastolla mainio käsityöneuvonta, jossa saa pientä maksua vastaan käydä ompelemassa. On ihanaa, kun koneita on useita, joten ei tarvitse käyttää aikaa lankojen vaihtamiseen tai muuhun ylimääräiseen, sen kuin vain hyppää saumurilta tai ompelukoneelta toiselle. Tilaakin siellä on kaavojen piirtämiseen ja kankaiden leikkaamiseen paljon enemmän kuin meillä kotona. 

Olipa ihanaa ommella rauhassa ja saada oikeasti paljon valmistakin. Ihan kaikesta ei ole edes kuvia, osa kun oli juuri pesussa tai muualla käytössä, kun napsin näistä kuvia. Saumurikuume nousi kyllä äärettömän kovaksi näiden ompelukeikkojen takia. Mies on puhunut jo kauan, että valmistujaislahjaksi ostaa minulle saumurin. Harmi vain, että valmistumista varten pitäisi kirjoittaa gradu loppuun. No, pikkuhiljaa! 

Tämä Ainolan Vyyhti-kangas on yksi lemppareitani. Aika täydellinen kuosi kaikin puolin. Onneksi minulla on tätä jemmassa omaakin mekkoani varten, eri värissä tosin.


Nämä legginssit ompelin jollain Ottobren peruskaavalla koossa 56. Lahkeisiin lisäsin vähän lisäpituutta.


Ostin miehen siskolta jämäkankaita, joiden joukossa oli myös tätä Verson Puodin Sielulintua. En oikein tiedä mitä pidän kankaasta yksinään, mutta kirkkaan resorin kanssa lopputulos on mielestäni kiva. Kaava on Muita Ihania blogista. Samalla kaavalla olen tehnyt housuja ennenkin ja niistä pitänyt. 


Toiset legginssit samalla kaavalla kuin ylempänä. Tämä kangas on peräisin parin vuoden takaisilta Tampereen Kässämessuilta. Ihmeesti sitä riittääkin! Ompelin siitä nimittäin jo esikoiselle hupparin, jumpsuitin ja housut. Nyt jäljelle jäi vain muutama pala. Kangas siis Paapiilta. Siiri keinuu on ehkäpä kuosin nimi.


Tilasin joskus Noshilta farkkucollegea ja ompelin siitä itselleni legginssit. Kangasta oli jäänyt yllättävän iso pala, josta riitti juuri ja juuri kankaat vauvan jumpsuittiin. Huppuun ei kangasta enää jäänyt, mutta hyvin tämä toimii ilmankin. Ajattelin, että tätä tulee varmaan käytettyä ulkovaatteiden korvikkeena vähän viileämmillä keleillä. Tämän kaveriksi ajattelin neuloa jonkun hauskanvärisen tuubihuivin kaulaa lämmittämään. Muokkasin valmista kaavaa hieman isommaksi, huomaamatta kuitenkaan, että samalla leveyttä humpsahti ompelukseen hieman liikaa. No, ehkä vauvamme on lyhyt ja leveä yksilö.... 


Tämän kangas on myös mieheni siskon jämälaareista, enkä muista ostopaikkaa tai kuosia. Kiva se kuitenkin on! Pinkki resori on ihan eurokankaasta, kuten vetskarikin. Kaava on ystäväni kaavoittama, aiemmin testattu ja hyväksi todettu kaava. Kokoa tällä on n. 62 tai 68, jos oikein muistan. 
Tätä oli ihan älyttömän kiva ommella!



Viimeisenä kaksivuotiaan paita. Kaavana tässä on joku ihan perusperus paitakaava Ottobresta. Vähän epäilin, miten koko mahtaa toimia, mutta hyvä paita tuli! Tein paidan koossa 92 ja hieman pidensin hihoja. Näitä pitää ehdottomasti tehdä lisää, sen verran helppo ompelus ja kiva lopputulos. Pääntien kanttasin samalla kankaalla ja helman ja hihansuut käänsin kaksoinneulan avulla. 

Kangas on taaperon 1-vuotislahjaksi saamaa Aarrekidin puuvillatrikoota, joka on odottanut ompelua siis reilun vuoden ajan. Ongelmana kun on se, että tavalliset saumurineulat tekevät tähän ei niin joustavaan kankaaseen helposti reikiä. Loppujen lopuksi tämäkin on kyllä ommeltu tavallisilla neuloilla, kun käsityöneuvonnasta ei oikeanlaisia löytynyt. Saa nähdä miten kestää käytössä. 


Kylläpä ompelu on kivaa, vaikka neulominen selvästi ykkössuosikkini onkin. 

14. kesäkuuta 2017

Sateenkaaripöksyt

Rakastan värejä, enkä voinut vastustaa kiusausta värjätä pieniä keriä sateenkaaren väreissä. Värjäsin langat niin, että jokaista väriä oli tummempi ja vaaleampi versio, sekä kahden värin sekoitus. Käyttämäni värit olivat keltainen, pinkki ja turkoosi. Värjäämäni lanka oli valkoista Dropsin Fabelia. Jokaisessa minikerässä oli n. 9 grammaa lankaa, joista tämän projektin jälkeen jäi vielä alla olevan kuvan minikerät. Minikeristä neulon varmaan housuihin sopivat sukat, kunhan ehdin. 


Malli: Hosenmatz
Koko: 4-7 kk 
Lanka: Drops Fabel
Puikot: 2.5 mm
Langanmenekki: 75 g


En meinannut ensin löytää Ravelrysta sopivaa housuohjetta, sillä jostain syystä nämä eivät housuohjeita etsiessäni sattuneet silmiin. Kun sitten myöhemmin selailin ihan vain vauvaneuleiden ohjeita, löysin tämän ohjeen, joka olikin aikalailla täydellinen. Helppo ja simppeli malli, johon raidat sopisivat hyvin. Ohje oli sitä paitsi ilmainen. Ensin en meinannut löytää englanninkielistä ohjetta, mutta siellä se on blogikirjoituksessa selkeänä linkkinä, kunhan vain selaa tarpeeksi. 

Simppelit peruspöksyt siis, joissa nyt ei hurjasti mitään esiteltävää ole, mutta esitellään nyt kuitenkin, sillä mies vei kameran mukaansa tänään, kun he lähtivät taaperomme kanssa telttaretkelle, enkä siten päässyt kuvaamaan muita valmistuneita projektejani. Söpöthän nämä ovat ja siten kyllä ansaitsevat päästä esitellyiksi! Alunperin vain meinasin odotella näiden esittelyn kanssa siihen, että olisi ehtinyt neuloa näille kaveriksi takin tai edes jotain jämälangoista. 





Neuloin tulevalle vauvalle myös myssyn, sukat ja lapaset, ja laitan tähän nyt myssystäkin yhden kuvan, vaikka tämä sama myssy on blogissani jo aiemminkin vilahtanut. Ainakin kerran. Tämä on kolmas neulomani myssy tällä ohjeella, eikä varmasti viimeinen, sen verran kiva ohje tämä on. Malli on siis Veera Välimäen Bits+Pieces. Linkki löytyy tuolta aiemmasta postauksestani. Lähinnä halusin esitellä tämän myssyn hehkuttaakseni siinä käyttämääni lankaa. Lanka on BC Garnin Bio Balancea, eli villa/puuvillasekoitetta. Ihanan pehmeä ja kevyt lanka! Tästä on pakko joskus neuloa itselle villapaita, esimerkiksi Veera Välimäen Pavement-paitaan tämä sopisi täydellisesti. 

31. toukokuuta 2017

Lisää vauvapaketteja...

Tän kevään teema näyttää olevan neuletakit ja vauvalahjat. Paljon muuta en ole ehtinyt neuloa. Viime viikolla aloitin pitkästä aikaa aikuisten kokoiset sukat ja kylläpä niitä oli kiva neuloa!

Pääsimme ystävien vauvan kummiksi, ja totta kai ristiäisiin piti neuloa pehmeä paketti. Langaksi värjäsin varastoissa kauan säilöttyä Dropsin vaaleanharmaata alpakkaa. Värjäsin sen oranssilla, mutta lopputulos oli kuitenkin tällainen ruosteenruskea/viininpunainen. Kiva se on joka tapauksessa.

Malli on Klompelompe-kirjasta. Vähän sellainen projekti, ettei tästä nyt mitään sen kummempaa sanottavaa ole. Kiva lopputulos, ohje ihan kiva ja niin edelleen. Tuosta selän pitsistä tykkään kyllä kovasti! Voisi ehkä neuloa tämän omallekin vauvalle jossain välissä, jos ehdin...


Malli: Hassuli takki (Klompelompe) 
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 2,5 mm 
Koko: 6-10 kk 
Langanmenekki: 82 g




Pakettiin neuloin myös junasukat samasta langasta. 

20. toukokuuta 2017

Tulevan kesän lempitakki

Missä neuloimme kerran -blogin Johanna kertoi joskus aiemmin keväällä uudesta neulesuunnitteluprojektistaan, josta innostuin heti. Lähdinkin testineulomaan takkia, eikä kyllä kaduta yhtään! Tästä tulee nimittäin varmasti tulevan kesän lemppari. Kyseessä on siis Soulful neuletakki, jonka ohje ilmestynee joskus alkukesästä. 

Neuletakki neulottiin hauskasti ensin vähän sieltä ja vähän tuolta, kunnes sitten otettiin kaikki silmukat puikoille ja neulottiin takki tavalliseen tapaan ylhäältä alas. Ohje oli kaikin puolin mainio ja mukava neulottava. Pitsiosio oli sopivan helppo ja koukuttava. Alkuun neuloinkin takkia lähes koko ajan... Vartalo-osiossakaan ei päässyt puutumaan, kun aina välillä kavennettiin ja myöhemmin sitten lisättiin silmukoita. Jotenkin sellaiset "neulo 40 cm sileää neulosta" neuleet tuppaavat välillä vähän jumittamaan paikoillaan, vaikka toki täysin aivottomalle neuletyöllekin aina on paikkansa. Tätäkin pystyi tosin hyvin neulomaan ryhmätyötä tehdessä tai luennoilla. Kun vartalo-osio oli valmis, hihat neuloutuivat jotenkin supernopeasti ja lopulta takki valmistui hyvissä ajoin ennen testineulonnan deadlinea. Nappien löytyminen oli hieman haasteellista, sillä lähilankakaupassa Titityyssä ei sillä hetkellä ollut kovinkaan montaa haluamaani nappia tarvittavaa 13 kappaletta, joten lopulta otin ne ainoat takkiin sopivat, joita oli jäljellä. 

Lankana tässä on alunperin käytetty Holst Garnin Coastia, mutta itse halusin testata Holstin ainakin itselleni uutta Tides lankaa, jossa on silkkiä ja villaa. Pelkäsin hieman etukäteen, että lanka olisi epämiellyttävää neuloa, sillä ajattelin langassa olevien silkkinyppylöiden pistävän vastaan sen sijaan että lanka soljuisi puikoilla. Yllätys olikin positiivinen, sillä vaikkei tämä mitään maailman liukuvampaa lankaa olekaan, oli neulominen silti miellyttävää. Taidan tehdä Tidesista jonkun toisenkin takin... Lopputulos on nimittäin ihana. Takki on pehmeä ja neulepinta sopivan eloisa. Väri on aikalailla täydellinen. 

En saanut tiheyttä täsmäämään, vaikka otin kokoa pienemmät puikot, joten neuloin hieman itseäni pienemmän koon (M1). Lopputulos on aika sopiva. Yläosassa on ehkä hieman liikaa löysyyttä, mutta ei häiritsevästi. 1,75 mm puikoilla tiheys olisi varmaan jo täsmännyt, sillä 2 mm puikoilla se oli 24 s vaaditun 23 silmukan sijaan, mutta en halunnut neuloa niin pienillä puikoilla, eikä minulla sellaisia olekaan. 

Kiitos vain Johannalle mainiosta takkiohjeesta ja testineulontamahdollisuudesta!


Lanka: Holst Garn Tides
Puikot: 2 mm
Langanmenekki: n. 3,5 kerää eli vajaa 200 g



Tästä pitsiosiosta tykkään todella paljon, se tuo kivasti ilmettä muuten yksinkertaiseen neuleeseen. 



14. toukokuuta 2017

Langanvärjäys... eli kuinka varmistaa, että langat eivät ainakaan varastosta vähene.

Olen aiemminkin kirjoitellut langanvärjäyksestä, mutta ainoastaan Kool Aid mehujauheilla. "Oikea" langanvärjääminen kunnon välineillä on jotenkin tuntunut aina hirmu haastavalta. Olen ajatellut, että pitää hankkia kamala kasa välineitä ja ylipäätään tilaa missä värjäillä. Todellisuus oli sitten lopulta paljon yksinkertaisempi. Hankin Clas Ohlsonilta halpoja kumihanskoja, Tigerista pienen mittalusikkasetin, sopiva iso kattila löytyi viimein kaapista ja värejä olen ostanut tutuilta, jotka värjäävät itsekin. Muutaman pienen muovipullon ostin Etolasta värien sekoittamista varten. Jauhemaisia värejä varten ostin lisäksi hengityssuojaimia, nekin muutamalla eurolla Clas Ohlsonilta. Sen kummempia välineitä ei värjäykseen sitten tarvinnutkaan ja itse värjäyskin onnistuu hyvin meidän minikokoisessa keittiössämme. 


Olen värjännyt tähän mennessä Emon nestemäisillä väreillä, sekä kaksilla erilaisilla jauheväreillä, toiset Dharmalta ja toisten alkuperästä en ole aivan varma, sillä sain niitä testiin yhdeltä kaveriltani. Nestemäisiä on mielestäni mukavampi käsitellä, mutta jauhemaisilla väreillä saa kivempia lopputuloksia. Pohjalankana olen käyttänyt Dropsin Fabelia, joka on hinta-laatusuhteeltaan vallan mainiota sukkalankaa. Olen ostanut sitä parista eri alesta, joten ei ole tarvinnut harmitella pilaavansa kallista lankaa erilaisilla kokeiluilla. Harjoittelua tämä puuha nimittäin vaatii, ainakin minulta. Kaikki tähänastiset värjäykset ovat olleet kivoja, mutta aika pitkä matka on vielä sellaisiin upeisiin lopputuloksiin joita kokeneet värjääjät tekevät. Pikkuhiljaa...  

Nyt minulla on sitten nurkat täynnä kaikenvärisiä sukkalankoja, eikä oikein aikaa neuloa niitä, mutta eiköhän sitä aikaakin joskus löydy. Siihen asti tyydyn ihailemaan värikkäitä vyyhtejä hyllyn päällä ja toki värjäämään lisää... 



Näistä tulee joskus yhdessä sukat. 




Tämä vyyhti on lempparini tähän mennessä, värjäys onnistui kivasti. Kuva ei ihan oikeaa kuvaa vyyhdistä anna.


Nämä kaikki on värjätty Dharman jauhemaisilla väreillä. 

Itse värjään niin, että kastelen vyyhdin ja sen jälkeen laitan sen kattilaan likoamaan ettikkaveteen (n. 5 ml etikkaa/litra vettä) joksikin aikaa. Yleensä aikaa kuluu varmaan viisi tai kymmenen minuuttia. Sinä aikana sekoittelen värit valmiiksi. Sekoitan värit aina pieniin muovipulloihin. Kun värit ovat valmiita, käännän hellan päälle ja kun vesi on lähellä kiehumispistettä kaadan pulloista väriä vyyhdin päälle. Alussa langoistani tuli aina todella tasavärisiä ja totesin sen johtuvan liiasta vesimäärästä. Nykyään laitan vettä vain sen verran, että lanka sinne mahtuu. 50 g vyyhtiä värjätessäni vettä on ehkä puoli litraa. Värin kaatamisen jälkeen painelen vyyhtiä niin, että pinnalla kelluviinkiin kohtiin tarttuu väriä. Sitten lasken hellan lämpötilaa pienelle ja annan vyyhdin muhia kattilassa jonkun aikaa, ehkä puolisen tuntia, kunnes kaikki väri on varmasti tarttunut. Sitten väriliemi ja lanka saavat olla kattilassa kunnes vesi on jäähtynyt, jonka jälkeen huuhtelen vyyhdin ja jätän sen kuivumaan.