23. elokuuta 2019

Väri-iloittelua

Tämä sukkalanka on vuoden 2018 neulefestareilta. En yleensä osta mitään näin kirjavaa tai kirkasta, mutta joskus tekee mieli ostaa jotain hauskaa ja omasta mukavuusalueesta poikkeavaa. Kenties juuri siitä syystä kesti aika kauan, ennen kuin tämä lanka pääsi puikoille. 

Näiden sukkien kuvista tulee hyvä mieli. Toki värikäs lanka on piristävä, mutta päällimmäisenä mieltä ilahduttaa muisto kuvaushetkestä. Rakas ystäväni oli käymässä vanhemmillaan, jotka asuvat meitä lähellä ja pääsimme kahdestaan lounaalle ja neulomaan. Nykyään asumme useamman tunnin päässä toisistamme, joten nämä yhteiset neulehetket ovat suht harvinaisia. Sitä paitsi tämä ystäväni osaa ottaa ihania kuvia ja toki itsekin neulojana ja käsityöbloggaajana tietää sanomattakin, millaisia kuvia haluan. Kuvista siis kiitos Inkalle.

Sukkien mallissahan ei ole mitään ihmeellistä. Tuttuakin tutummat monkey-sukat, joiden malli toimii  mielestäni erityisen hyvin tällaisilla pätkävärjätyillä langoilla. Lopputulos on mielestäni hauska. 


Malli: Monkey-sukat
Puikot: 2 tai 2,5 mm
Lanka: Ikke Yarns sukkalanka




21. heinäkuuta 2019

Kahdet sukat

Lupailin viime postauksessa esitellä Tiina Kuun sukkakirjasta neulomani sukat. Tässä ne nyt ovat.

Kun selailin kirjaa ensimmäistä kertaa, ihastuin heti näihin sukkiin ja ne sitten neuloinkin ensimmäisenä. Malli on hirmu kaunis ja helppo neuloa. Kirjoneule on yksinkertainen, ilman pitkiä langanjuoksuja. Pintaneule olisi myös ollut simppeli, mutta jätin sen kuitenkin pois ja neuloin yksiväriset osion sileänä. Nämä ovat hyvät sukat esimerkiksi ensimmäiseksi kirjoneuleeksi, jos se on sinulle vielä uutta. Omissani kirjoneule ei ole täydellisen sileää, sillä treenaan sitä vielä, enkä myöskään pingottanut sukkia ennen kuvaamista. Neulefestareilla nimittäin ilmaantui sopiva mahdollisuus kuvien ottamiselle, enkä sitten ehtinyt niitä pingottaa. 


Ohje oli taattua Tiina Kuun laatua ja lopputulos ihana. Mitä muuta sitä voi sukilta toivoa?

Esittelenpä tässä samalla myös toiset kirjan ohjeella valmistuneet sukkani. Nämä neuloin lapselle. Ohje on Suunnaton tie. Olipa ihanaa kerrankin neuloa lasten sukkia ilman, että se tuntuu tappavan tylsältä pakkopullalta. Modasin ohjetta sen verran, että minulla oli vain 50 silmukkaa. Neuloin myös raitoja eri tahdissa kuin ohjeessa. Lopputuloksen on n. 29 kokoinen sukka. Tämä onkin mielestäni kirjassa parasta - ohjeita voi helposti muokkailla suuntaan ja toiseen. Sekä se, että näihin ohjeisiin saa uppoamaan jämälangat hyvin helposti. Tosin itse rakastan neuloa jämälangoilla, eikä minulla niitä hurjaa määrää koskaan ole, mutta kuitenkin.

Kirjasta ovat jo kolmannet sukat puikoilla, saa nähdä kuinka monet sukat siitä lopulta neulon.


Malli: Kaikki loputon kauneus kirjasta Tuhansien villasukkien maa
Suunnittelija: Tiina Kuu
Puikot: 2,5 mm
Langat: Itse värjäämiäni merinosukkalankoja, paitsi vaalea on Hedgehog Fibresin jämä 




Malli: Suunnaton tie kirjasta Tuhansien villasukkien maa
Suunnittelija: Tiina Kuu 
Puikot. 2,5 mm 
Koko: 29
Langat: Merinosukkalankojen jämiä. Musta ja turkoosi omaa värjäystä.


10. heinäkuuta 2019

Tuhansien villasukkien maa

//Kirja saatu kustantajalta. 

Sosiaalisen median perusteella tämä kirja tuntui olevan odotetuin neulekirja pitkään aikaan. Samoin sen ilmestyttyä tuntui, että kaikilla on se. Eikä ihme. Ovathan Tiina Kuun laadukkaat ohjeet Suomalaisille neulojille jo tuttuja pidemmältä ajalta. Itse tutustuin Tiinan ohjeisiin Tour de Sock neulekisan merkeissä muutama vuosi sitten ja postaus niistä sukista löytyy täältä. Kun odottelin kirjapakettia saapuvaksi, minua hieman jännitti, sillä odotukset olivat niin kovat. Pelkäsin pettyväni, harvoin nimittäin neulekirjoissa on montaa mallia, jotka lopulta neulon. Mutta tässä tapauksessa huoli oli täysin turha. Kirja täytti kaikki odotukset kirkkaasti. 

Kaikki kirjan ohjeet sisältävät kirjoneuletta. Mallit ovat hirmu monipuolisia ja kirjasta löytyy paljon uutta ja mielenkiintoista. Jokainen yksityiskohta on Tiinan tyyliin tarkkaan mietitty ja perusteltu. Ohjeet ovat yksityiskohtaisia ja vaikeustaso vaihtelee helpoista haastavampiin sukkiin. Kirjassa on yhteensä 20 mallia, joista monet aion varmasti neuloa. Ensimmäisenä puikoille pääsivät kaikki loputon kauneus-sukat, jotka ovatkin jo valmiit. Esittelen ne seuraavassa postauksessa.

Kirjasta on vaikea löytää moitittavaa. Mallit ovat niin monipuolisia, että uskon sieltä löytyvän jokaisen makuun jotakin. Mitä muuta sitä ihminen voisi sukkakirjalta toivoa, kuin luotettavaa laatua ja kaunista visuaalista ilmettä? Kirjan kuvatkin ovat mitä kauniimmat. Parasta mielestäni on se, että jokaisesta sukkamallista on oikeasti selkeät kuvat. Se ei nimittäin ole neulejulkaisuissa mitenkään itsestäänselvyys. Kaikista malleista löytyy useammat esimerkkisukat. Useampi väriesimerkki auttaa päättämään omat värivalinnat ja hahmottamaan, millaiselta valmis sukka tulee näyttämään. Suurensuuri plussa siis kuville! Pieni miinus tuntui alussa olevan kirjan paperilaatu, joka olisi mielestäni saanut olla paksumpaa, mutta nyt olen jo tottunut eikä paperi minua häiritse. 

Kenelle tätä siis voisi suositella? Mielestäni kenelle tahansa, joka pitää sukkien neulomisesta. Olit sitten aloitteleva tai jo kokenut kirjoneuleen neuloja, löytyy kirjasta varmasti sinulle sopivia juttuja. Lisäbonuksena Tiinan blogista löytyy lisätietoa kirjan malleista. Näitä postauksia on ollut hirmu mielenkiintoista lukea. Blogista löytyy myös errata kirjan ohjeille, sillä muutama virhe on kirjaan eksynyt. Tämä on toki hyvin luonnollista. 

Nyt nopeasti takaisin neuleen pariin, puikoilla on nimittäin kirjasta jo toinen pari... 





8. heinäkuuta 2019

Neulefestarit 2019

Neulefestarit järjestettiin Jyväskylässä jo neljättä kertaa. Joka kerta olen ollut mukana ja joka kerta viikonloppu on ollut huikea. Tämä vuosi oli ensimmäinen, jolloin ehdin olla mukana koko viikonlopun ajan. Hyppäsin perjantaiaamuna bussiin Oulun läheltä ja olin Jyväskylässä jo yhdeltätoista. Olimme varanneet viikonlopuksi ystävän kanssa pihamökin, joka löytyi airbnb:n kautta. Mökki oli ihana: uusi hirsimökki, jossa meidät otti vastaan ihana pionikimppu, pehmeä sänky ja kaikki mukavuudet. Mutta asiaan, eli itse neulefestareihin. 

Tapahtuma on näin neulojan näkökulmasta aivan täydellinen. On lankamyyjää, neuleiltaa, vanhoja ja uusia tuttavuuksia, herkkuja, kursseja, rentoa yhdessäoloa ja totta kai paljon neulomista. Tänä vuonna tunnelma oli meidän mielestämme vielä aiempiakin vuosia parempi. Tosin se voi myös johtua siitä, että tuttuja on vuosi vuodelta enemmän. Joka tapauksessa tämän vuoden neulefestarit olivat parhaat tähän mennessä. Perjantaina menin paikalle yksin ja mietin, mitenköhän jaksan odottaa ystäväni tuloa, seura kun on aina kiva juttu. Loppujen lopuksi en ollut hetkeäkään yksin, vaan vietin aikaa monen eri neulojan kanssa. Ihanaa! 

Mehukekkereiden Veera ja Hupsistarallaan Terhi ovat ainakin pohtineet jo tämän vuoden neuleaiheisia hittejä, joka on yleensä ollut festareilla suht helppo bongata. Olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että myyntikojujen puolella ei ollut tänä vuonna mitään selkeää hittiä. Se tosin ilahdutti minua kovin, että Suomalaiset värjärit ja lammastilat olivat tänäkin vuonna hyvin edustettuina ja kojuilla riitti jonoa. Omasta mielestäni Pompomin koju oli tänä vuonna houkuttelevin. Neuletrendeiksi Terhi mainitsi lyhythihaiset ja -helmaiset kirjoneulepaidat, ja sitä ei kyllä tosiaan voinut olla hoksaamatta. Kirjoneule oli kaikinpuolin hyvin edustettuna. Toinen toistaan upeampia paitoja käveli vastaan koko ajan. Sellaisessa upeuspaljoudessa ei voi kuin haluta itsellekin Navellin... 

Upein neule festareilla oli kuitenkin kirkkaasti festareiden järjestäjän Titityyn Tiinan upeaakin upeampi Sode. Tämä neule on oikea neuleiden kuningatar. 

Kävin tänä vuonna kurssilla ensimmäistä kertaa. Osallistuin Kirsi Kostamon rukkikehruun jatkokurssille. Oli ihanaa saada vinkkejä ja vahvistusta sille, että tekee monia asioita kehruun suhteen oikein. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin tällä saralla. Paljon on vielä harjoiteltavaa, se on selvä, mutta koko ajan kehräämäni lanka näyttää paremmalta. 

Sitten festareiden kuvapläjäys. Olin (kuten aina) hieman laiska kameran kanssa, mutta onneksi perjantaina oli aikaa myös kuvaamiseen.



Kässäkerho Pompomin upeaakin upeampia lankoja. Voisin ostaa nämä kaikki. 


Lisää Pompomia. Värit he toden totta osaavat! 


MYakin kojulla oli hirmu kauniita värejä myös. Lanka oli myös ihanan tuntuista. 


Ihastelin Myakin kojulla sitä, miten upeasti Magnolian pitsikuvio näkyi mallikappaleessa. 


Biches & Buches.


Uusi tulokas lankamarkkinoilla - Aara. Nämä hävisivät pöydästä hurjaa tahtia, tässäkään kuvassa ei ole enää monia värejä jäljellä. Hyvin kaunis väripaletti oli näissä langoissa!



Tuore kehrääjä arvostaa kuitujen valikoimaa! Sanskin kojulla oli käsinvärjättyjä lettejä.


Rintalan tilan langat olivat yhtä ihania kuin aina. Nämä superpaksut langat houkuttivat, joskus haluaisin virkata tai kutoa villamaton.


Rönnivilla oli minulle uusi tuttavuus. Nämä villat houkuttivat kovasti, mutta budjetti oli jo kulunut. Joskus vielä! 


Lisää Rönnivillaa.


Ruskan lehti oli minulle myös uusi tuttavuus. Ihania käsinvärjättyjä lankoja juuri lemppariväreissäni! 


Lanitium ex machina on tainnut olla festareilla joka vuosi.


Näitä La Bien Aimeen lankoja ei voi olla ihailematta. Kuva Titityystä.


Tämä Walkin lanka hipoi täydellisyyttä sävyiltään. Titityystä.


Aiemmin mainittu Tiinan Sode.


West wool oli myös uusi tuttavuus. Kivalla väripaletilla varustettuja lankoja. 


Samalla kojulla oli osuva merkki neuleessa. Minun piti tarkistaa, oliko heillä näitä myynnissäkin, mutta se unohtui, harmi kyllä.


Tässä vielä kehruukurssin tuotokset. Vasemmalla on BFL:ää ketjukerrattuna, keskellä suomalaista villaa ketjukerrattuna ja oikealla suomalaista villaa ihan vain kaksisäikeisenä.


Loppuun vielä lankaostokset. Pompomilta Pioni-sukkalankaa sekä Suoma-singleä. Handulta tuo keltainen merinosinkku syksyn Hummingbird mysteerineulontaa varten ja Sanskilta kuituletti. Näiden lisäksi ostin vielä Niemelän tilalta villaa kehrättäväksi, samoin Isokummun lammastilalta. Ruskan lehdeltä ostin kaksi minivyyhtiä. 

Ensi vuonna ehdottomasti uudelleen! Kiitos kaikille ihanille neulojille viikonlopusta.

Lisää kuvia ja fiiliksiä löytyy instagramista nimimerkillä Lankarakkautta.

20. kesäkuuta 2019

Lasten kylpytakit hamam-pyyhkeistä

Näiden ompelusta on jo aikaa, sillä lapset saivat nämä joululahjaksi. Hoksasin kuitenkin, että blogiin raportointi on jäänyt, joten tässä tulee. Kuvat ovat pikaräpsyjä. Jos joku on joskus koittanut kuvata kahta lasta jouluaattona, ja saada onnistuneita kuvia, tietää, ettei se ole kovin helppoa. 

Nämä kylpytakit on ommeltu Ottobren kaavalla. Kankaana on käytetty hamam-pyyhkeitä, jotka tilasin Pienestä pyyhekaupasta. Suosittelen lämpimästi tuota kauppaa, jota pitää tuttavani. Pyyhkeet ovat ihania, näin kylpytakkina, kuin ihan pyyhkeenäkin. 

Itse ompeluhomma oli helppo. Sain yhden takin ommeltua muutamassa tunnissa, vaikka olenkin ompelijana aika aloittelija. Seuraavaksi haluaisin ommella itsellenikin kylpytakin, ehkä pellavaisesta pyyhkeestä... Pitäisi vain löytää sopiva kaava. Tätä olen vähän katsellut sillä silmällä, näyttää helpolta ja toimivalta.  





14. kesäkuuta 2019

Uusintaottelu

Joskus jokin ohje vaatii useamman neulontaerän, ennen kuin onnistuu. Niin kävi tämän ihanan Treysta-paidan kanssa, jonka neuloin ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten. Blogista tämän paidan tarina löytyy täältä. Paita oli kaikinpuolin kaunis, mutta auttamattomasti liian pieni, vaikka käsialani täsmäsikin vaadittuun. Olisi pitänyt ottaa ohjeesta seuraava koko. No, tämä paita päätyi lopulta lämmittämään toista ja minä ostin langat uuteen. 

Tällä uusintakerralla valitsin vaihtelun vuoksi eri värit, enkä käyttänyt neljää väriä, kuten ohjeessa, vaan kolmea. Korvasin neljännen värin pohjavärillä. Neuloin saman koon, kuin aiemminkin (M), mutta otin kokoa suuremmat puikot. Tämä yhdistelmä toimi loistavasti ja paidasta tuli juuri sopivan kokoinen! Tarkoitus oli myös neuloa helmasta reilusti pidempi, mutta lopulta pohjalanka ei riittänyt siihen. Mutta hyvä tuli näinkin! Jätin myös helman kirjoneuleraidan pois ja neuloin sen vain hihoihin. Olen hyvin tyytyväinen muutoksiin ja paitaan kaikin puolin. Luulen, ettei tämä ole viimeinen tällä mallilla neulomani paita... Tai sitten valitsen seuraavaksi jonkun muun Jennifer Steingassin ihanista kirjoneulepaidoista. Suosittelen tutustumaan, jos et ole niihin vielä törmännyt! 

Lanka on tässä paidassa ohjeen mukaisesti Lettlopia, josta pidän kovasti. Paita on lämmin ja pitää hieman tuultakin. Vaikka Lettlopi ei ole mikään pehmein lanka, pystyn kuitenkin pitämään paitaa vaikka paljaalla iholla. 


Vuohia kiinnosti kuvaaja enemmän, kuin kuvattava! Tästä kuvasta voi myös bongata yhden Suomen kesään erottamattomasti kuuluvan tapauksen. 


Malli: Treysta / Jennifer Steingass
 Puikot: 3 ja 3,25 mm 
Lanka: Istex Lettlopi






26. huhtikuuta 2019

Siskolle myös

Virkkasin viime keväänä esikoisellemme stegosauruksen, josta tuli kaikin puolin ihana. Pikkusiskolle toki piti tehdä myös! Hieman siinä kesti, mutta nyt on molemmilla omat söpöläisensä.

Malli on tässäkin Heidi Bearsin käsialaa ja löytyy ravelrysta nimellä Fatty Lumpkin. Kannattaa tsekata Heidin ohjeet sieltä, jos ne eivät ole sinulle aiemmin tuttuja.


Villi ja vapaa heppa valmiina seikkailuihin!


Langat ovat tässä pääosin itse värjäämiäni. Lilan päävärin värjäsin ihan tätä projektia varten, muut langat ovat jämiä muista projekteista.


Korvat, häntä ja harja olivat mielestäni hyvin suunnitellut yksityiskohdat. Heidin ohjeet ovat suht hintavia, mutteivat todellakaan ylihinnoiteltuja, sen verran yksityiskohtaisia ne nimittäin ovat. Näillä ohjeilla onnistuu kyllä ihan aloittelijakin! Itsekin nimittäin olen aivan tumpelo virkkaamisessa.




Kuvaan pääsi myös veljen stegosaurus. Nyt pitäisi kuulemma tehdä isoveljelle uusi, kun siskokin sai. Ja sitten varmaan taas siskolle uusi, kun velikin sai... ja niin edelleen. 

Näitä on kyllä hirmu kiva tehdä, joten voi olla, että nappaan neuleprojektejen sivuun vielä jonkun Heidin pehmoista. Olisi ihana tehdä esimerkiksi kilpikonna trikoo- tai ontelokuteesta, niin siitä tulisi lattiatyyny. Ehkä joskus sitten.