24. joulukuuta 2015

Rauhallista joulua!


Tänä jouluna aion nauttia rauhasta, läheisistä ja pienen poikani hymyistä. Aion istua sohvalla kuusen valossa, neuloa ja syödä suklaata, lukea vähän kirjaa ja ottaa rennosti. 

Rauhallista ja onnellista joulua kaikille!

21. joulukuuta 2015

Joulumieli

Joulumieli alkoi hiipiä mieleen, kun perjantaina meillä molemmilla alkoi loma. Illalla paketoin lahjoja mukaan joululomareissuun otettavaksi ja vähän vahingossa tulikin aika kivan näköisiä. Paperia ei ollut, joten käytin Marimekon lehdessä olleita printtisivuja.



Anopin pakettiin kääräisin aiemmin syksyllä neulomani lapaset. En ole ennen pitänyt lapasten neulomisesta, mutta innostus heräsi kun tajusin kiilapeukalon olemassa olon. Niin yksinkertainen asia, mutta nyt lapasista tulee aivan täydellisiä. 

Kuva on pikaräpsäisy, pakkaustouhun kiireessä otettu. 


Puikot: 3 mm
Lanka: BC Garn - Semilla

Oikeasti nuo lapaset  olisi pitänyt pingottaa jollakin lailla, mutta jotenkin pidän niistä noinkin. 

Lahjojen paketoimisen lisäksi olen myös saanut ihania lahjoja, vaikka vielä joulu ei ole ollutkaan. Ystäväni toi ompelemansa bodyn minulle, ja samalla sain häneltä yllärijoulupaketin jossa olivat ihanat tossut ja  hanskat vauvallemme. Kurkatkaapa hänen blogistaan millaisia ne olivat. 

Minulla ja miehelläni on ollut yhteinen pussijoulukalenteri, samantyylinen johon äitini aina lapsuudessani sujautti meille ylläreitä. Pitääkin ottaa siitä joskus kuvat. Sovimme, ettei kalenteriyllätyksistä oteta ressiä, vaan laitetaan taskuihin mitä milloinkin mieleen tulee. Useimmiten sieltä on tullut muutama suklaakarkki tai muuta vastaavaa, usein myös ihania lappusia joissa on suunnitelma yhteiselle tekemiselle. Olipa mieheni laittanut kalenteriin lankaakin, vyyhdin joka aiheutti vähän hilpeyttä. Onhan tuo toisaalta aika kamala, mutta ihanan kamala. Siitä tulee sukat tai lapaset tai jotain, räjähtävällä helmineuleella kesytettynä. 

15. joulukuuta 2015

Pieniä söpöjä asioita

Pientä ja söpöä on vain kovin vaikea vastustaa. Siksi luulenkin, että meidän asunto täyttyy pikkuhiljaa näistä vauvan töppösistä. Yksi vauva ei tosin kovin montaa paria tarvitse, joten luulen, että näitä tulee menemään vauvalahjoina lähipiirissä yhteen jos toiseenkin taloon. Nämä vain ovat niin suloisia!

Ensimmäiset, testiversiot, tein Ikean paksusta puuvillakankaasta. Niistä tuli meidän jättijalalle liian pienet, joten seuraaviin suurensin kaavaa aika reilusti. Nämä uudet, isommat, tein kotimaisesta Vanamo liinakankaasta. Kankaat tilasin Liinalapselta, 200 g paketin jämäpaloja. Liinakangasta on ihana ommella ja lopputulos on vallan mainio!

Ohjeen löysin englanninkielisenä täältä. Muokkasin ohjetta tosin hieman, niin lopputulos on siistimpi. Kirjoittelen varmaan tekoprosessista joskus lisää, kunhan teen taas uuden parin ja napsin kuvia.

Seuraavaksi voisin tosin testata pitkävartisia tossuja, esimerkiksi tällä ohjeella.







(Pahoittelut muuten kommentoijille, jostain syystä bloggeri ei ole antanut minun vastata kommentteihin vähään aikaan. Kiitos kuitenkin kaikille kommenteista, niitä on ihana saada! :) ) 

5. joulukuuta 2015

Nopeita joululahjaideoita

5.12 - Tämä postaus on osa käsityöblogit - facebookryhmän joulukalenteria.

Jouluksi olisi mukava kääräistä kaikille läheisille lahjaksi jotain itsetehtyä. Ideaali tilanteessa varmaan neuloisin kaikille jotain, vähintään lapaset. Aika ei vain mitenkään riitä kovinkaan kummoisiin suorituksiin, sillä harvoin saa aikaiseksi aloittaa tarpeeksi ajoissa. Muutaman huivin olen vuoden mittaan lahjaksi neulonut, mutta siihen se on tainnut jäädä. Siksi ajattelinkin koota tähän pienen listan tee se itse- jutuista, jotka ovat kaikki nopeita ja helppoja tehdä. Nämä sopivat myös hyvin viemisiksi joulunajan kyläpaikkoihin. Me taidamme tänä vuonna viedä tuliaisina saaristolaislimppua ja pannunalusia.

Osa jutuista on jo aiemmista blogipostauksistani tuttuja, osa uusia. Lähes kaikki ideat ovat tulleet jostain muualta netin syövereistä, sillä en ole kovin taitava omien ohjeiden suunnittelija. Eikä nämä mitään uusia juttuja muutenkaan ole, mutta joskus vanhat ja hyväksi havaitut jutut vain toimii yhä uudestaan ja uudestaan.

1. Saaristolaislimppu

Tätä ihanaa leipää on tullut tehtyä monta kertaa. Niin vaivatonta ja hyvää! Tehkää tätä, olen sanonut jo monelle ystävälleni ja sanon nyt teillekin.

Mielestäni paras ohje löytyy hesarin ruokasivuilta.

Viime vuonna pakkasimme Amerikan matkalle mukaan kaljamaltaita, vehnäleseitä sekä ruisjauhoja, siltä varalta, että niitä ei sieltä saa. Eri ruskean sävyiset jauhot olivat niin kauniita päällekäin purkkiin pakattuna, että haluaisin joskus antaa lahjaksi lasipurkin, jossa nämä kuivat leipäainekset olisivat. Ohje tietysti kylkeen liimattuna. Tällaiset "leivontapurkit" taisivat ainakin viime vuonna olla suosittuja eri blogeissa.

2. Huovutetut lapaset

Nopeat ja lämpimät, mikäs sen parempaa. Tein aiemmin syksyllä miehelleni ja itselleni huovutetut lapaset, niistä postaus täällä. Seuraavaksi on tekeillä hahtuvalangan jämistä vauvalle huopatossut.



3. Virkattu pannunalunen

Näitä olen tehnyt jo muutamana jouluna joululahjaksi. Alunperin idean bongasin eilen tein-blogista, jossa on myös ohjeet tähdelle, lumihiutaleelle ja piparialuselle. Olen virkannut myös joulukuusen, tällä ohjeella. Jotta alusesta ei tulisi liian suuri, tein vain kohdat 1-8, ja sitten virkkasin erikseen kuuselle jalan alareunan keskimmäiseen aukkoon niin, että ensin virkkasin 3 ketjusilmukkaa, niiden viereen kaksi pylvästä ja sitten 3 ketjusilmukkaa, jotka kiinnitin piilosilmukalla aukon reunaan. Näppärästi vauva hukkasi kuusen, joten siitä ette nyt saa kuvaa.

Virkkasin myös tuon sydämen, johon ohjetta ei ole. Eikä varmaan tulekaan, sen verran epämuodostunut se on. Mutta onpahan kuitenkin tunnistettavissa sydämeksi. Ensimmäinen asia minkä olen koskaan ilman ohjetta virkannut.

Tästä ei paljon joulutuliainen helpommaksi muutu.



4. Lumihiutalenauha

Ostin kerran halvan kerän novitan lankaa, koska sen ostaja sai lehden ilmaiseksi. En tiennyt mitä tästä langasta tekisin, mutta viimein päätin virkata siitä lumihiutaleita, jotka yhdistin ketjusilmukoilla pitkäksi nauhaksi. Nopeaa ja helppoa. Jos aika loppuu kesken, voi virkata vain muutaman hiutaleen, mutta jos on enemmän aikaa, voi niitä tehdä useamman. Taitava virkkaaja tekee jokaisesta hiutaleesta uniikin, niin kuin ne oikeasti ovatkin. Itse tein vain kahta erilaista.


Huh, en ota tässä pimeydessä enää yhtään kuvaa. Kuvitelkaa tän tilalle kaunis kuva oikeasti kivan näköisestä nauhasta. 


5. Koivuinen kynttilänjalka

Menimme mieheni kanssa naimisiin kesällä 2014 ja häihin teimme monia juttuja itse. Yksi oli nämä koivuiset kynttilänjalat, jotka yhä ovat kotonamme koristeena, sillä ne onnistuivat mielestäni hyvin. Jos vain on työkaluja, nämä ovat niin helppoja tehdä. Ohutta koivunrunkoa sahasimme muistaakseni ihan moottorisahalla sopivankorkuisiksi pätkiksi ja sitten kävin kouluni teknisentyön luokassa poraamassa niihin reiät kynttilöille.



6. Kaikenlaiset pussukat ja laukut

Blogini suosituimmassa postauksessa on esitelty Marimekon kankaasta ompelemani pikkulaukku. Tällaiseen laukkuun saa upotettua kangastilkkuja, eikä sen tekemiseen mene kuin hetki. Postaus ohjelinkkeineen löytyy täältä. Nyt laukkuun on jo vaihdettu kangashihnan tilalle ohut nahkainen vyö, jonka ystäväni löysi kirpparilta. Kävin kiinnittämässä sen suutarilla, joka iski vyön kiinni nastoilla. Taisi maksaa euron tai kaksi.


7. Heijastimet

Olen jo kauan suunnitellut tekeväni itse heijastimia, kauniita kun ei meinaa löytyä kaupasta, ainakaan sopivaan hintaan. Eurokankaasta ei löytynyt heijastinkangasta, mutta 5 cm leveää nauhaa löytyi. Heijastimen pohjaksi ostin paksua huopaa. Ensin leikkasin palat, sitten ompelin pätkän mustaa kuminauhaa kiinni heijastinpohjaan. Testasin ensin ommella heijastinkankaan pohjaan, mutta siistimmän lopputuloksen sai liimaamalla. Saa nähdä miten pysyy. Olisi pitänyt ostaa lisää tuota heijastinnauhaa, sen verran hauska näitä oli tehdä. Nyt sain aikaiseksi vain muutaman harjoituskappaleen, kun nauhaa oli 15 cm verran.


Eihän nämä nyt hirmu kauniita ole, mutta tehkää te nätimpiä. Taidan jättää askartelun muille ja palata neulomaan.

8. Pikkupehmot

Vauvalle tuli tehtyä raskausaikana muutama pehmolelu. Näitä on helppo ja hauska tehdä. Miksei näitä voisi tehdä aikuisillekin, vaikkapa hauskoiksi tyynyiksi. Minullakin on yksi ystäväni tekemä pöllötyyny.



1. joulukuuta 2015

Keinujan myssy

Jostakin blogista bongasin tämän suloisen palmikkomyssyn. Ilmainen ohje löytyi Ravelrysta, ja pipo pääsi nopeasti puikoille. Eipä sen valmistumisessakaan kauaa mennyt, kaksi päivää muistaakseni. Paksulla langalla saa valmista niin nopeasti. Tätä tehdessä mietin myös, miten paksulla langalla tulee todella kaunista neulepintaa, kun kaikki silmukat tulevat esiin niin hyvin.

Nyt on puikoilla tämä sama myssy vauvakoossa hieman ohuemmasta langasta. Siitä tulee jotenkin ihan erinäköinen. Tämä on taaperokokoa, kun pelkäsin vauvakoon jäävän liian pian pieneksi isopäiselle pojalle. Isohan se on, mutta käyttökelpoinen.

Kuvat räpsin tänään, kun kävimme nuhanenä-vauvan kanssa keinumassa pihalla. Taitaa lapsikin pitää myssystään, tai ainakin keinumisesta, sen verran kovasti naureskeli.


Malli: I heart cables / Justyna Lorkowska
Puikot: 4 ja 4.5 mm 
Lanka: Cascade 220
Langankulutus: 76 g (koko myssy tupsuineen päivineen)

Tuo cascaden lanka on kyllä ihanaa. Tein vauvalle siitä joskus hieman epäonnistuneen villatakin, taitaa olla aika purkaa se niin saa langan parempaan käyttöön.




Huh, tallennan kaikki blogini kuvat photobucketiin, ja sieltä sitten linkkaan blogiin, mutta taitaa olla aika etsiä jokin toinen väylä, sillä tuo on viime päivinä tökkinyt niin paljon, ettei saa blogattua. 

29. marraskuuta 2015

Reissusukat

Mikäs sen parempi matkaneule, kuin sukat. Nämä sukat onkin reissannut vaikka missä. Langan ostin joskus kesällä Oulun reissulta. Seuraavaksi lanka reissasi mieheni sukutapaamiseen, jossa laiturilla istuen kerin vyyhdin kerälle. Sukan taisin aloittaa samalla reissulla. Sitä ehdin neuloa ainakin neuletapaamisessa ja sainkin toisen sukan valmiiksi, kunnes päätin etten pidä siitä. Pätkävärjätty lanka oli liian kirjavaa. Kaikki värit ovat kauniita yksinään, mutta yhdessä niitä oli liikaa. Hain kaveriksi ruskeaa lankaa ja tein raitasukat.

Raitasukat olivat matkaneuleena Italiassa, mutta taisin keskittyä liikaa pitsansyömiseen ja liian vähän neulomiseen, sillä eivät sillä reissulla valmistuneet. Pari taisi valmistua kotimatkalla junassa. Kuvia piti kuitenkin räpsiä Italiassa, kun valoa siellä on marraskuussa hieman enemmän kuin meillä täällä Suomessa.

Eipä näissä ole mitään ihmeellistä, mutta esittelenpä silti. Lähinnä haluan tallettaa itselleni muistiin nuo silmukkamäärät ja kantapään lisäys yms. määrät.


Malli: Perussukka (muokattu Charlotta toinen sukkaohjeesta)
Puikot: 2.5 mm 
Lanka: Admiral Cat Print/Schoppel-Wolle sekä Highland sock/Holst Garn
Langankulutus: 67 g


Näiden sukkien myötä löysin ohjeen täydellisesti itselleni sopiviin perussukkiin. Pistän sen tähän alle itselleni muistiin. Sukat on neulottu varpaista varteen pyöröpuikoilla ja sopivat 39 kokoisiin jalkoihin. Lanka on fingering vahvuista.

Ihan vain todiste, että tuli ne valmiiksi molemmat.
Luo silmukat käyttäen esim. Judy's Magic Cast On- tekniikkaa. Kummallekin puikolle tulee 12 silmukkaa.

Krs 1-6. : Neulo 1 o, lisää 1 s, neulo o kunnes ensimmäisellä puikolla on jäljellä yksi silmukka, lisää 1 s, neulo 1 o. Toista seuraavalla puikolla.
7. krs: Neulo kaikki silmukat o.
8. krs: Neulo 1 o, lisää 1 s, neulo o kunnes ensimmäisellä puikolla on jäljellä yksi silmukka, lisää 1 s, neulo 1 o.

Toista kerrokset 7 ja 8. Puikoilla on nyt yhteensä 28 silmukkaa.

Neulo kaikki silmukat oikein, kunnes etäisyys kantapäästä on 11 cm. Aloita silloin kiilalisäykset.

Kiilalisäykset:
1. krs: Neulo ensimmäinen puikko kaikki o, toisella puikolla neulo 1 o, lisää 1 s, neulo o kunnes puikolla on jäljellä 1 s, lisää 1, 1 o.
2. krs: Neulo kaikki oikein.

Toista lisäyksiä kunnes puikoilla on yleensä 52 silmukkaa, eli molemmissa reunoissa lisätään 12 kertaa.

Seuraavaksi aloita kantapään muotoilu lyhennetyillä kerroksilla.

1. krs: (op) ensimmäisellä puikolla neulo kaikki oikein, toisella puikolla neulo o kunnes puikolla on jäljellä 13 s. Tee langankierto, eli nosta silmukka neulomatta oikealle puikolle, tuo lanka työn eteen ja käännä työ.
2. krs: (np) Neulo n kunnes puikoilla on jäljellä 13 s. Tee langankierto. Käännä työ.
3. krs: Neulo o kunnes jäljellä on 1 s ennen edellistä langankiertoa, tee sille langankierto.
4. krs: Neulo n kunnes jäljellä on 1 s ennen edellistä langankiertoa, tee sille langankierto.

Toista kerroksia 3 ja 4 kunnes molemmilla puolilla on 7 langankiertoa.

1. krs: Neulo o kunnes tulet ensimmäisen langankierron kohdalle, neulo lankalenkki yhteen varsinaisen silmukan kanssa. Toista tämä kaikille lankalenkeille. Sitten käännä työ.
2. krs: Neulo n kunnes tulet ensimmäisen langankierron kohdalle, neulo lankalenkki yhteen varsinaisen silmukan kanssa. Toista kaikille lankalenkeille. Käännä työ. (Vinkkiä miten tehdä nämä kauniisti, voi katsoa Charlotta toinen ohjeesta.)

Kavennukset:
1. krs: Nosta 1 s neulomatta, neulo o kunnes puikolla on jäljellä 13 silmukkaa, neulo 2 o yhteen. Käännä työ.
2. krs: Nosta 1 s neulomatta, neulo n kunnes puikolla on jäljellä 13 silmukkaa, neulo 2 n yhteen. Käännä työ.

Toista kavennuskerroksia kunnes kaikki kiilalisäysten kohdalla lisätyt silmukat (12 molemmin puolin) on kavennettu pois ja puikolla on taas 28 silmukkaa. Kavennus tehdään aina niin, että "kavennusaukon" molemmilta puolilta otetaan yksi silmukka.

Seuraavaksi neulotaan vartta niin pitkään kuin haluaa ja tehdään resori vaikka 2 o 2 n, tai miten vain haluaa.

Tämä on lähinnä itselle kirjoitettu ohje, johon on tosiaan mallia otettu tuolta ullaneuleen ohjeesta. Virheitä voi tässä hyvinkin olla.

24. marraskuuta 2015

Hyppy taaksepäin

Joskus neulojan urani alkuaikoina päätin, että villapaita on neulottava. Taitoa ei tainnut siinä vaiheessa vielä perussukkaa enempää olla, pitkäjänteisyyttä vielä vähemmän. Luulen, että lähipiirissäkin oli hieman epäilyjä. "Ai että neuletakki, sulle itselle?"

Tätä takkia ennen minulla oli ei-niin-lupaava kokeilu taustalla. Vauvan neuletakki (tai kaksi) jotka yhä edelleen ovat keskeneräisinä jonkun laatikon pohjalla. En tiedä miksi niitä säilön, sillä kumpaakaan en varmasti tule ikinä neulomaan loppuun asti. Molemmissa on lanka täysin pielessä, toisessa supermuovinen sukkalanka ja toisessa ohut ja pörröinen alpakkalanka, joka ei täsmää ohjeen lankaan vaikka mitä tekisi. No, tekemällä oppii. Näiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen päätin, että nyt muuten tämä valmistuu, piste.


Malli: Dropsin joku takkimalli
Lanka: Drops Alpaca kaksinkertaisena
Puikot: Ohjeen mukaiset (kai, taisin omistaa tasan yhdet pyöröpuikot joten voi olla että tuli tehtyä millä sattuu...) 


Ja valmiiksihan se tuli. Yllättävän nopeasti vielä. Siinä auttoivat helppo malli ja kaksinkertainen lanka. Voi sitä ylpeyden määrää, kun sai itse tehdyn neuleen päälleen. 

Näin jälkikäteen ajateltuna en ole tätä takkia kovinkaan usein käyttänyt. Hihat eivät ole ihan makuuni ja huolimattomasti yhdisteltyjen palojen saumat vähän irvistävät, mutta rakas se on silti. Se on muistutus siitä, että aika paljon saa aikaiseksi kun vain tarpeeksi haluaa. Oikeastaan tästä tulee mieleen Sudranan kirjoittama teksti ärsyttävistä kommenteista joita neuloja saa. "Toiset ne vain osaa", oli yksi näistä. Tämä neuletakki muistuttaa siitä, että ei, ei ne osaa, vaan ne tekee silti ja jos ei osaa, ne opettelee.



Ilmeisesti tähän takkiin tuli käytettyä koko tahdonvoiman varastoni, sillä se on edelleen ainut valmistunut aikuisten neuletakkini, vaikka sen valmistumisesta on aikaa jo vuosia. No, seuraavasta puuttuu vain hiha ja lasten neuleita on tullut tehtyä useita.



Lumimaisemassa oli hyvä tehdä hyppy taaksepäin ja kuvata tämä villapaita, joka on virheistään huolimatta yksi mukavimmista valmistuneista töistäni.








16. marraskuuta 2015

Marraskuun vakioasuste - puuvillainen pitsimekko

Kesällä saimme mieheni kanssa ensimmäisen yhteisen kummilapsen, pienen tytön. Koskaan en ole mekkoa neulonut, joten pitihän se nyt tehdä, kun oli näin hyvä syy. Kooksi valitsin saman tien ison, muistaakseni 6 kk ikäiselle tarkoitetun, koska arvasin etten tätä ihan viikossa neulo.

Olin juuri muutamaa päivää aiemmin lukenut jonkun blogista tarinan siitä, miten hän oli joutunut purkamaan pitkälle ehtineen pitsitopin koska neule oli mennyt alussa kierteelle. Naurahdin itsekseni, että miten noin voi muka tapahtua. No, eipä se sitten kovin kummoisia taitoja vaatinutkaan... Kyllä harmitti, kun jouduin purkamaan pitkän pätkän muutenkin aika yksitoikkoista helmaa. No, ainakin tuli mallineule tutuksi.

Lopputulos on aika kiva ja uskon, että malli menee vauvalle pitkään. Hyvä niin, koska luulen tämän olevan käyttökelpoisempi kunhan tyttö alkaa kävelemään.

Marraskuu ei taida olla parasta aikaa puuvillaisen mekon käyttöön. Onneksi mekko matkaa meren toiselle puolelle, jossa mekkokelit tulevat nopeammin kuin täällä. Marraskuu ei ole parasta aikaa myöskään valokuvaamiseen... Mies tuli apuun, kun tuskailin, ettei tämä blogiin päädy kun kerran kuvat ovat niin karmeita. Hän sitten onneksi sai esittelykelpoisia kuvia otettua.


Malli: Jostain Modan numerosta
Lanka: BC Garnin Alba
Puikot: Ei kyllä mitään mielikuvaa

Kiva mekko, mutta kylläpä alkoi tulla ikävä villaa tämän loppuvaiheessa. 




Huh, onneksi marraskuu on vain kerran vuodessa. 
Ehkä joskus taas on valoisaa.




15. marraskuuta 2015

Messuilla, totta kai!

Kun ystäväni viime sunnuntaina kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan messuille, innostuin vain ajatuksen tasolla. Takana oli nimittäin kahdenkymmenen tunnin matkustaminen Italiasta kotiin. Lupasin innostua muutaman päivän päästä, ja niin teinkin. Onneksi innostuin, sillä päivä oli huippu mukava! Kahden vauvan mukana olo etukäteen vähän mietitytti, mutta ihan turhaan. Lapset olivat vain innoissaan messujen vilinässä. Design muotinäytös, jonka alkua seurasimme, sai aikaan reissun innostuneimmat ilmeet ja hymyt.

Oli ihana jutella tekijöiden itsensä kanssa heidän tuotteistaan. Messuilla sai varmasti vastauksen siihen missä ja miten jokin kangas tai vaate tuotetaan, mitä uusia suunnitelmia yrittäjillä on ja niin edelleen. Täytyy sanoa, että yllätyin siitä, miten paljon kaikkea upeaa Suomessa tehdäänkään! Mielenkiintoisia yrittäjiä on paljon. Arvostan suuresti sitä, että yrittäjät haluavat suunnitella ja valmistaa tuotteensa täällä Suomessa. Ei se varmasti helppoa ole, mutta toivotaan, että asiakkaat tekevät siitä kannattavaa. Itse ainakin mielelläni tuen kotimaista.

Parasta antia messuilla olivat lopulta ihmiset, niin monen mukavan tyypin kanssa pääsimme juttusille. Jotain tuli toki ostettuakin. Ja inspiraatiota sai taas hurjasti. Ensi vuonna sitten uudelleen!


Kaino, jonka näytteillä olevaan tunikaan ihastuin. 


Ihanaa hahtuvalankaa, en tosin muista ketä näitä myi.


Paapiin kankaita.


Käpysen villaneuloksia. 




Titityyn paikalla oli pakko käydä, vaikka ostokset päätin tehdä vasta Jyväskylässä. 
Väkeä oli paljon! 




Mukava, jonka vaatteet todella olivat super mukavia! Kauppa heillä sijaitsi muistaakseni Tampereella, pitää käydä joskus. 


Super tumma kuva mukavan kauniista mekosta. 


Handun sukkalankoja ihastelin Lentävän Lapasen kojulla, harmittavasti osuin sinne niin myöhään, että ostokset jäi budjetin loppumisen vuoksi tekemättä. Pitää kai tilata verkkokaupasta, sen verran kivoja nämä oli! 



Kauneven / Vanja Sean / Murun pisteellä oli kauniita neuleasusteita.


Tarttuvan kojulle osuimme niin myöhään, että vauvat eivät enää jaksaneet kauaa olla paikoillaan. Mutta kivan näköisiä asioita siellä oli! 



Pitkän päivän jälkeen piti tietenkin mennä syömään. Bar Burrito, Tampereen keskusta.
Ruoka oli hyvää. 


Ostoksia ei tullut tänä vuonna tehtyä hurjaa määrää, mutta sitäkin kivempia asioita tarttui mukaan. Viimein sain Cookie A:n sukkakirjan. Lisäksi ostin vauvalle Johanna K:n kaulurin. Johanna K:n pisteestä ei ole näköjään kuvaa, sen verran innokkaasti taisin tarjontaa tutkia. Paapiin ja Käpysen pisteeltä ostin ihanan pehmeää merinovillaneulosta, taisi olla Paapiin kangasta. Siitä tulee itselleni mekko. Kerän pisteellä hoksasin, etten ole ostanut vielä yhtään lankaa. Pitihän se puute siis paikata. 

Sellaiset messut tänä vuonna.