29. marraskuuta 2018

Magnolia-pipo silkkibambumerinosta

//Lanka saatu bloginäkyvyyttä vastaan. 

Kässämessuviikonloppuna yhtenä ohjelmanumerona meillä oli ystäväni Inkan kanssa muutaman neuleen ja yhden mekon valokuvaus. Oli ihanaa ottaa blogia varten kuvia jonkun sellaisen kanssa, joka oli touhusta ihan yhtä innoissaan kuin itse olin. Sääkin oli aivan ihmeellinen. Yleensä kun valokuvaus marraskuisessa Suomessa on enemmän kuin hankalaa, niin kuin varmasti kaikki bloggaajat tietävät. No, ei tänä sunnuntaina. Aurinko paistoi upeasti ja yhdessä koivussa oli vielä jopa lähes kaikki lehdet tallella. Muutenkin tämä kässämessusunnuntai oli ihana: nukuimme pitkään, söimme ihanan hotelliaamupalan, kävelimme auringonpaisteessa ja otimme kuvia, kiersimme yhden kirppiksen ja istuimme kahvilassa monta tuntia neulomassa. Eipä juuri parempaa ohjelmaa voisi olla.

No, asiaan. Ystäväni suostui onneksi olemaan mallina näissä pipokuvissa, kun pipo ei omaan päähäni mahdu. Malli on Magnolia hat ja lanka on ihanaa bambusilkkiä Eijan kudontaputiikilta. Langassa on 65 % merinovillaa, 20 % bambua ja 15 % silkkiä. Kuten blendistä voi päätellä, on lanka unelmanpehmeää. Oletettavasti silkin ansiosta langassa on myös upea kiilto. Sain Eijan kudontaputiikilta kolmea erilaista lankaa testiin ja tämä oli kyllä ehdottomasti niistä minulle mieluisin. Tästä tulisi varmasti ihana paita. Lanka on fingering vahvuista ja valmistajan mukaan se toimisi myös sukkalankana. Minunkin piti alunperin neuloa langasta sukat, mutta se oli niin ihanan pehmeää, etten raaskinut. Lankaa on tosin vielä paljon jäljellä, joten voi olla, että neulon lopusta sukat ihan vain mielenkiinnosta, että voiko tekokuiduton sukkalanka oikeasti kestää sukkakäyttöä. Tätä lankaa voin kyllä ainakin pipoon suositella lämpimästi. Se on hirmu sileää, ja tosiaan todella pehmeää, joten en usko sen kutittavan kuin kaikkein herkimpiä. 

Pipo aloitettiin tavallisuudesta poiketen ylhäältä, mikä oli ihan hauska tapa neuloa pipo. Kokoa oli mielestäni helpompi säätää tällä tavalla. Neuloinkin tähän pipoon muutaman ylimääräisen pitsikerroksen, sillä siitä uhkasi tulla muuten liian lyhyt. Ohjeessa nimittäin käytettiin hieman paksumpaa lankaa, joten kerrostiheyteni ei varmasti täsmännyt.

Ohje oli hirmu kiva, juuri sellainen luotto-ohje jota voi neuloa useamman kerran. Seuraavaksi taidan testata pipoa Tukuwoolista, ohjeessa käytetty lankakin kun on enemmän sellainen rouhea villa. 


Malli: Magnolia hat - Camilla Vad
Puikot: 4 mm





19. marraskuuta 2018

Kässämessut 2018

Messulippu saatu blogipostausta vastaan. 

Tätä messureissua suunniteltiin pitkään, hotellinkin varasin ystävälleni ja minulle jo kuukausia sitten. Oikeastaan itse lähtö oli varmistunut jo heti viime vuoden messujen jälkeen. Tämä oli nimittäin jo viides vuoteni peräkkäin näillä messuilla ja on sinne vamasti päästävä myös ensi vuonna. Messut ovat totisesti yksi vuoden kässäkohokohdista! Toinen on sitten kesän neulefestarit. Parasta messuilla on se valikoiman määrä. Aina löytyy jotain (tai hieman enemmänkin) ostettavaa, nähtävää ja koettavaa. Tänä vuonna järjestelyt olivat sitäpaitsi jotenkin paremmat kuin aiemmin, eikä ihan tuskastuttavaa tungosta syntynyt missään välissä. Toki ihan joka paikkaan ei nopeasti päässyt, mutta se nyt on ihan oletettavissa, kun kävijöitä on kolmen päivän aikana yli 50 000.

Uutta messuilla oli myös kansainväliset lankamyyjät. Vaikka suomessa on toinen toistaan ihanampia lankamyyjiä, jolta ei totisesti valikoimaa puutu, on aina kiva nähdä myös uusia juttuja. Parasta näissä ulkomaalaisissa myyjissä oli yhden neuleidolini eli Justyna Lorkowskan tapaaminen. Harmittaa, etten tajunnut pyytää yhteiskuvaa hänen kanssaan. Hän on yksi ensimmäisistä suunnittelijoista, joista olen innostunut. Tapasin messuilla myös toisen lempisuunnittelijoistani, neulistin eli Johannan. Olipa kiva jutella, samoin kuin muiden kässäbloggaajien ja muiden kässätuttujen kanssa, joihin siellä törmäsin. Ihana huomata, miten monet yrittäjät alkavat olla jo tuttuja, kun heitä näkee eri lankakaupoissa, messuilla ja neulefestareilla. 

Monessa kässäblogissa on pohdittu tämän vuoden messuhittiä. Mielestäni se oli tänä vuonna erilaiset tavikepakkaukset. Tiedän, että ulkomailla tällaiset pakkaukset ovat olleet pitkään suosittuja, mutta mielestäni niitä ei suomessa (varsinkaan lankafirmoilla) ole juuri näkynyt. Nyt niitä kuitenkin oli hirmu monella kojulla. Itseäni eniten kiinnostavat pakkaukset olivat tanskalaisen g-uldin kojulla olevat lanka + ohje kombinaatiot, sekä jollakin taito kojulla myytävät korkkikankaat, joissa oli ohje pieneen laukkuun. Valitettavasti ne olivat loppuneet, ennen kuin ehdin apajille. 



Yksi messujen parhaista löydöistä oli Raijan Aitan pellavakauppa. Ihania edullisia pellavakankaita. Joskus vielä ompelen pyyhekaapin täyteen pellavapyyhkeitä. Ja toki vaatekaapin täyteen pellavamekkoja. 



Ommel Ry:n messupisteella sai ommella pipon hyväntekeväisyyteen. Pisteen vetäjät olivat onneksi tarkkana, sillä itse meinasin ommella pipon väärinpäin ajatuksissani, vaikka olenkin paljon pipoja ommellut. 


Lanitium ex machina oli messuilla ensimmäistä kertaa. 


Tanskalaisen g-uldin kasvivärjätyt langat olivat hirmu kauniita. 


G-uldilla oli paljon erilaisia lanka + ohje-settejä. 


Handun langat ovat aina yhtä ilahduttava näky. Niitä löytyi lentävän lapasen pisteeltä. 



Pihkan pisteellä ihailin pieniä laukkuja ja lompakoita. 


Taito-lehden pisteellä oli hirmu söpö kettu, joka istui Louhittaren luolan värjäämän langan päällä. Lanka on tarkoitettu Taito-lehden järjestämään mysteerineulontaan. 



Lisää tarvikepakkauksia. 



Hedgehog fibresin väriloistoa muistaakseni Silmukan pisteellä. 



Tarvitsisin juuri jonkun tämänmuotoisen huivin itselleni. 


Uusi juttu lankojen saralla oli tämä Malabrigon todella roiskevärjätty lanka. Tällaisia en ole aiemmin nähnyt. Tätä oli monella kojulla. 



Yllä olevat ihanat langatkin vuonuen ja viipsinpuun pisteeltä. Ihania juttuja koko koju täynnä.


Kässäkerho Pom Pomin pisteellä oli ihania mallineuleita. 



Pom Pomin värimaailma on ihanan murrettu, juuri minun makuuni. 


Kangasmyyjiä tuli tänä vuonna kuvattua niukanlaisesti. Paapiin kojulla ihastelin joulukankaita. 



Nuppu print companyn kukkakankaat ovat himu söpöjä. Yritin etsiskellä heiltä sellaista ihanaa kukallista pikkulaukkua, mutta sellaisia ei ollut mukana. 



Kettuvillan keinutuolin matto oli älyttömän kaunis. 




Petrichor yarns taisi esiintyä messuilla myös ensimmäistä kertaa. Näitä oli Lankaidean kojulla. 



Bää lankalaboratoriossa esiteltiin kehräämistä. Seuraan sitä aina ihaillen ja toivoen, että joskus oppisin tämän taidon myös itse. 



Nämä olivat samalta pisteeltä. Upeita käsinkehrättyjä lankoja! 


Taito-kojut inspiroivat minua tänä vuonna. Aiempina vuosina olen ne sivuuttanut, mutta niissähän on vaikka mitä hienoja juttuja! 



Rankan kässämessupäivän jälkeen ei olisi voinut parempaa olla, kuin nauttia rentouttavasta illasta ja saunasta hotellilla, ja kruunata kokemus vielä pitkillä yöunilla ja loistavalla aamiaisella. 


Sunnuntaina emme enää menneet messuille, vaan vietimme päivää lähinnä kahvitellen ja neuloen. 



Lapanenkin melkein valmistui kahvittelun lomassa. 



Loppuun vielä kuva ostoksista. Ominilta tuo oksatrikoo, kangaskapinalta jc ja musta trikoo, mustaa pellavaa Raijan aitalta, yksisarvisia Verson puodilta, kuminauhaa käpyseltä ja upeaakin upeammat vyyhdit Skein Queenilta.



Lankarakkauksista vielä yhteiskuva.

Olipa kaikinpuolin loistava messuviikonloppu! Sopivassa suhteessa ostoksia, rentoutumista, tuttujen tapaamista ja ystävän kanssa jutustelua. <3 Ensi vuonna taas, se on varmaa.

Tässä linkit edellisvuosien postauksiini samasta aiheesta 2016 2017 2015.