Siskolle myös

Virkkasin viime keväänä esikoisellemme stegosauruksen, josta tuli kaikin puolin ihana. Pikkusiskolle toki piti tehdä myös! Hieman siinä kesti, mutta nyt on molemmilla omat söpöläisensä.

Malli on tässäkin Heidi Bearsin käsialaa ja löytyy ravelrysta nimellä Fatty Lumpkin. Kannattaa tsekata Heidin ohjeet sieltä, jos ne eivät ole sinulle aiemmin tuttuja.

Villi ja vapaa heppa valmiina seikkailuihin!

Langat ovat tässä pääosin itse värjäämiäni. Lilan päävärin värjäsin ihan tätä projektia varten, muut langat ovat jämiä muista projekteista.

Korvat, häntä ja harja olivat mielestäni hyvin suunnitellut yksityiskohdat. Heidin ohjeet ovat suht hintavia, mutteivat todellakaan ylihinnoiteltuja, sen verran yksityiskohtaisia ne nimittäin ovat. Näillä ohjeilla onnistuu kyllä ihan aloittelijakin! Itsekin nimittäin olen aivan tumpelo virkkaamisessa.

Kuvaan pääsi myös veljen stegosaurus. Nyt pitäisi kuulemma tehdä isoveljelle uusi, kun siskokin sai. Ja sitten varmaan taas siskolle uusi, kun velikin sai... ja niin edelleen. 

Näitä on kyllä hirmu kiva tehdä, joten voi olla, että nappaan neuleprojektejen sivuun vielä jonkun Heidin pehmoista. Olisi ihana tehdä esimerkiksi kilpikonna trikoo- tai ontelokuteesta, niin siitä tulisi lattiatyyny. Ehkä joskus sitten. 

Stegosaurus

Törmäsin yhtenä päivänä netissä taas Heidi Bears virkkausohjeisiin, joita kävin sitten tutkimassa ravelrysta lisää. Olin kyllä nähnyt ja ihastellut näitä aiemminkin, varsinkin jossain vaiheessa monessa paikassa esiintynyttä Happypotamusta. Voiko näitä olla ihastelematta? En kuitenkaan ole kovin innokas virkkailija, joten ihasteluksi se vain on osaltani jäänyt. Nyt kuitenkin bongasin Ravelrysta ohjeen Puff the Magic Stegosaurus - dinoon. Koska esikoisellani on viime aikoina ollut aika kova dinovaihe, tiesin, että tämä on tehtävä. Hetken aikaa yritin puhua itseäni ympäri, mutta argumentit kuten "et osaa virkata" ja "et todellakaan jaksa virkata montaa samanlaista kukkasta kyllästymättä" kaikuivat kuin kuuroille korville. Hain kaupasta koukun ja kohta oli värit jo päätetty. Loppujen lopuksi kävi niin, että innostuin tästä projektista niin, etten neulonut moneen päivään. Asia, jota ei ole tainnut tapahtua sen jälkeen, kun neulomisesta innostuin. 

Kävi ilmi, että tällainen palaprojekti on juuri täydellinen pikkulapsiarkeen. Koko ajan tuntui, että edistyi, kun yhden kukan virkkaukseen ei kauaa mennyt. Nopeat palat innostivat jatkamaan ja aiheuttivat onnistumisen kokemuksia. Kesäinen ja pirtsakka väriyhdistelmä sai myös virkkaamaan ja virkkaamaan ja virkkaamaan. Ohje oli yksi parhaita koskaan näkemistäni. Sen yksityiskohtaisempaa ja selkeämpää ohjetta ei juuri voi olla. Tällainen virkkaustumpelokin kuin minä, onnistui tässä ihan helposti. Suosittelen lämpimästi Heidi Bears ohjeita ja näitä syötävän suloisia pehmoja. Veikkasin etukäteen, että tämän virkattuani en suostuisi virkkaamaan ikinä enää yhtään kukkaa, mutta pakkohan pienemmällekin on oma pehmo tehdä. Enkä usko, että se edes on kovin vastenmielistä, päinvastoin. 

Langat tässä ovat kaikenlaisia sekalaisia jämiä. Pääväri on itse värjäämääni merinosukkalankaa. Sitä kului vajaa 60 grammaa. Selkäpanssarin (vai miksi noita voisi kutsua) lanka on myös itsevärjäämääni, kuten suurin osa muistakin väreistä. Kaikki langat ovat fingering vahvuisia sukkalankoja. 

Malli: Puff the Magic Stegosaurus - Heidi Bears 

Koukku: 1,75 mm

Pingviini

Eipä ole vähään aikaan ollut mitään valmista esiteltävää, kun olen yhden huivin parissa viettänyt jo monta iltaa. Itse huivi tuntui valmistuvan nopeasti, mutta tämä päättely kestää... ja kestää. Picot bind off ja silmukoita on monta sataa, no ehkä tämä joskus loppuu ja pääsen huivin täällä esittelemään.

Nyt esittelyssä kuitenkin pingviini, jonka ompelin ja hoksasin, että tarvitsen harjoitusta käsinompelussa. Siinä onkin syy miksi en usein näitä pehmoleluja tee. Osa paloista pitää kuitenkin sulkea käsin ompelemalla, eikä jälki koskaan ole niin siistiä kuin toivoisin. No, harjoitusta harjoitusta. Tämä pingviini lähtee lahjaksi, jos päätän, että sen kehtaa antaa. Vähän harmittaa antaa sellaisia "vähän sinnepäin" käsitöitä, lahjojen kun soisi aina olevan ihan priimaa. No, eiköhän tästä lapsille jotain iloa ole, vaikka ulkonäkö ei niin täydellinen olisikaan.

Pingviini on tehty äärettömän tarkalla ohjeella, joku löytyy englanninkielisenä ja ilmaisena täältä. Tämä versio on ommeltu kantoliinakankaista. Pingviini olisi toki pitänyt kuvata ulkona lumihangessa, mutta niiden puutteessa tyydytään nyt sisäkuviin.

Jospa seuraava käsityö olisi taas sitten sellainen, johon voi olla oikeasti tyytyväinen. Tuntuu, että viime aikoina on useampi työ ollut vähän mitä sattuu...

Kotipäivien viihdettä

Meillä on sairastettu, ja muutenkin on viime aikoina ollut paljon kotipäiviä, joiden iloksi on täytynyt keksiä jotain. Olen siis ommellut, lähinnä kaikkea pientä.

Vauvalle tuli tehtyä toiset tossut. Kun viistoitin tuon kutomani liinan päät, jäi kangasta juuri sopivasti. Tossuihin ei paljon mene, varsinkin kun vuoritin tällä kertaa fleecellä. Kivat tuli, mutta nyt harmittaa etten siksakannut reunoja ennen ompelua. Käsinkudottu kangas on jostain kohdasta ehtinyt purkautua, joten eipä nämä taida kovin pitkäikäiset olla.

Vauvalle tein myös unilelun, kantoliinakankaisen pupun jonka pitkiä käsiä ja jalkoja on ihana pureskella. On se tykätty ollut. Kulki mukana kun vauva seurasi imuroivaa miestäni. Vauva rakastaa seistä imuria vasten ja antaa ilmavirran puhaltaa hiuksia. Pupua tehdessä otin myös ensikosketuksen kirjontaan. Se olikin hurjan kivaa. Pitänee perehtyä aiheeseen enemmän.

Kolmas ompelus kuuluu sarjaan "miksi en tehnyt jo aikaisemmin." Kauan olen suunnitellut ruokalappujen tekoa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nyt tein ja samantien kaksi, kun nämä surauttaa niin hetkessä. Tykkään tällaisista nopeista ja helpoista jutuista, aina kun ei jaksa keskittyä mihinkään isompaan.

Yhden sairaspäivän piristykseksi tehtiin puolukkamuffinsseja ja kinuskikastiketta. Muffinssien ohje on mun luotto-ohjeeni, hieman muokattuna. Ohje löytyy täältä. Jätin valkosuklaan pois ja korvasin mustikat puolukoilla.