1. helmikuuta 2020

Paksut kirjoneulesukat

Joskus jokin neuleprojekti vaatii hieman kypsyttelyä, ennen kuin pääsee sen kimppuun. Joskus jokin projekti vaatii kypsyttelyä hieman enemmänkin... Tai joskus jokin projekti tarvitsee vain sen täydellisen ohjeen, niin menee vain hetki kunnes se valmistuu. Niin kävi näiden paksujen kirjoneulesukkien kanssa. Olen jo vuosia halunnut neuloa paksut, polvimittaiset kirjoneulesukat, mutta jotenkin se on kuitenkin aina jäänyt. Välillä valikoin jo ohjeita ja suunnittelin ostavani lankoja, mutta jokin aina tökki. En löytänyt sopivaa lankaa tai ohjetta, tai sitten jokin muu projekti kiri aina edelle. Syksyllä kuitenkin neulojatoverini neuloi upeat sukat, joihin ihastuin heti. Kun hän sitten vielä kirjoitti niille ohjeen, oli langat pian hankittu ja toinen sukka jo valmis. Toinenkin valmistui aika nopeasti ja projektin valmistuttua ihmettelin, miksi olen jahkaillut paksujen kirjoneulesukkien kanssa näin pitkään. Ne ovat mitä mainioin hyvän mielen neuleprojekti, sillä paksulla langalla työ edistyy hujauksessa, jos on tottunut 2 mm puikkoihin ja fingering vahvuiseen lankaan. 

No, pidemmittä puheittä, tässä ovat nämä sukat.


Ohje: Talven tuivertamat - Johanna Kolhinen
Puikot: 3,5 mm ehkä
Langat: Valkoinen merinosukkalanka, värikkäät Dropsin Nordia kaksinkertaisena



Projektin valmistuttua keksin kyllä myös syyn sille, miksi en ole aiemmin tällaisia sukkia neulonut. En vain osaa käyttää paksuja sukkia. Nämä päätyivät lopulta hyväntekeväisyyden nimissä myyntiin ja sitä kautta erään neulojatoverin jalkoja lämmittämään. Hyvä niin. Tosin joskus saatan repäistä ja neuloa kuitenkin itsellenikin tällaiset. 

5. tammikuuta 2020

Hilla

Tämän paidan tarina alkoi jo kauan sitten, kun Anna Johanna julkaisi Crush paidan. Ihastuin paidan palmikkokoristeisiin hihoihin, mutta tiesin, etten todennäköisesti saisi briossipaitaa koskaan valmiiksi. Olisikohan se ollut neulefestareilla vai kässämessuilla kun näin Johannaa ja kyselin, olisikohan mahdollista saada joskus ohje laatikkomalliseen paitaan jossa olisi nämä samat (tai samantapaiset) palmikot hihoissa. Johanna innostui ideasta ja jonain päivänä Ravelryn postilaatikkooni kilahti yllättäen ihana Hilla. Kiitos tästä lahjasta ja paidan suunnittelusta Johannalle. <3 




Luonnollisesti tämä ohje oli kaikinpuolin täydellinen - ne ihanat palmikot, feidaus (jota olin kauan haikaillut kokeilevani), sekä luottosuunnittelijani mitoitus, jonka tiesin sopivan minulle kuin nenä päähän. Sitä paitsi pääsin vielä kokeilemaan Johannan omaa Hillaa kässämessuilla, joten koon valinta oli helppoa.  





Lanka on ostettu Tampereen kässämessuilta, jossa etsin sopivaa settiä kauan. Pähkäilin vaikka mitä värejä, mutta lopulta päädyin hyvin samantapaiseen settiin kuin Johannan omassakin Hilla paidassa. Tämä lanka on Skein Queenin Ravish lankapohjaa, jossa on 70 % superwash merinoa, 20 % silkkiä ja 10 % kashmiria. Lanka on hirmu ihanaa, mitäpä muuta tuolla sekoituksella voisi ollakaan. Pehmeää ja kiiltävää. Hieman tuo superwash minua jännittää, miten se käyttäytyy pesussa, mutta katsotaan. Vielä en ole paitaa kastellut. Värien nimiä en valitettavasti enää muista, mutta kolmea eri väriä tässä on. Kaksi saman värin vyyhtiä olivat keskenään niin erivärisiä, että näyttää siltä kuin värejä olisi neljää erilaista. 






Hauskaa tätä aloittaessa oli muuten huomata se, että oma käsialani on vuosien kuluessa tiivistynyt, juuri niin kuin olen halunnutkin. Aiemmin nimittäin olen joutunut näissä Anna Johannan paidoissa ottamaan yhden puikkokoon pienemmät puikot enkä välttämättä siltikään ole päässyt toivottuun tiheyteen. Tässä paidassa käytin 3,25 mm puikkoja, kun ohjeessa oli käytetty 3,5 millisiä. 

Tämä oli muuten ensimmäinen vuonna 2020 valmistunut neuletyö. Ihana paita ja ihana suunnittelija. Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen Anna Johannan paita jonka olen neulonut, eikä varmasti viimeinenkään. Itse asiassa olen neulonut hänen ohjeillaan niin paljon, että pitäisi varmaan tehdä hänelle oma tägi tänne blogiin. Saa nähdä mitä puikoille hyppää seuraavaksi, kunhan SukkaFinlandialta ehtii. 

1. tammikuuta 2020

Vuosikatsaus 2019

Vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä kerrata vähän edellistä vuotta. Samanlaisen vuosikatsauksen olen tehnyt jo neljä kertaa aiemmin, ja ne löytyvät linkkien takaa: 2018, 2017, 2016, 2015

Vuonna 2019 puikoiltani putosi 23 neuletyötä, joihin kului 2,56 kg lankaa. Tähän tosin voisi vielä yhden paidan, joka on toista hihaa varten valmis. Valmistuneita töitä ja kulutettua lankaa on hieman vähemmän kuin 2018, jolloin lankaa kului 2,9 kg ja valmistuneita töitä oli 28. Tuottoisin neulevuosi on ollut 2017, jolloin lankaa kului yli kolme kiloa. Viime vuoden pienempää saldoa selittää tosin myös uusi käsityöharrastus, eli kehrääminen, joka on nielaissut osan neuleajastani. Kehrättyä lankaa on viime vuonna syntynyt n. puoli kiloa. Värjääminen sen sijaan jäi viime vuonna todella vähälle. 

Mitä vuonna 2019 tuli neulottua? 



Aikuisten sukkia 7 paria, lasten sukkia yksi pari, aikuisten tossuja yhdet. Yksi aikuisten paita, yksi pitkä neuletakki. Pipoja neuloin kaksi aikuisten koossa, kaksi lasten koossa. Vauvojen myssyjä neuloin kolme. Huiveja neuloin yhden, sekä yhden kaulurin. Neuloin lisäksi yhdet kämmekkäät sekä virkkasin yhden pehmolelun. Yhden paidan neuloin toista hihaa vaille valmiiksi, joten lopulta tämän vuoden lankamäärä on aikalailla sama kuin viime vuonna. 



Parasta vuonna 2019 oli ehdottomasti kehruuharrastuksen aloittaminen. Ostin keväällä rukin ja sen jälkeen olen harjoitellut aina kun olen ehtinyt. Kehrääminen on ihanaa. 

Haastavinta vuonna 2019 on ollut tarpeeksi ohuen kuidun saaminen kehrätessä, tähän mennessä lankani ovat olleet aika paksuja, mutta enköhän opi vielä ohuempaakin kehräämään. 



Hauskin neuletyö on ollut Anna Johannan mysteerihuivi eli Hummingbird. Ilmeisesti uusi mysteerihuivi on tulossa ensi syksynä ja sekin on ehdottomasti pakko neuloa. 

Tyytyväisin  olen virkkaamastani Fatty Lumpkin ponista. Siitä tuli ihana ja se on ollut kovassa käytössä kuopukseni päiväkodin unikaverina. 

Lempikäsityötapahtuma tänäkin vuonna oli ehdottomasti neulefestarit Jyväskylässä. 

Paras uusi löytö vuonna 2019 on ollut Wool me once-värjäri, jonka lankoja olen ihaillut koko vuoden. 



Paras käsityökirja oli ehdottomasti Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa. Ihana kirja.

Instagram suosikkini vuonna 2019 on ollut emmahav, jonka upeaa värisilmää olen ihaillut jo kauan. 

Lempilankani vuonna 2019 on ollut suomalainen lampaanvilla, jota olen ostanut esimerkiksi Rintalan tilalta. 



Lempparisuunnittelija vuonna 2019 oli edelleen Anna Johanna, jonka paitoja ja huiveja olen neulonut jo monia. Tänä vuonna neuloin häneltä Dre neuletakin, naapurin Janne sukat, Hummingbird mysteerihuivin sekä Hilla paidan melkein valmiiksi. 

Toiveeni tälle tulevalle vuodelle on neuloa enemmän lempivärejäni, sekä kokeilla uusia värjäreitä ja uusien suunnittelijoiden ohjeita. Haluaisin neuloa molemmille lapsilleni paidat, sekä toki itsellenikin jonkin. Haluan oppia kehräämisestä paljon lisää. Tärkeimpänä kuitenkin on se, että haluan nauttia käsitöiden tekemisestä ja neuloa juuri sitä, mitä haluan neuloa. 



Ihanaa uutta neule- ja käsityövuotta teille kaikille!