Harmaata ja pehmeää

Onko teillä jotain tiettyä tekniikkaa jota rakastatte? Mun ihan lemppari on tuollainen yhden silmukan minipalmikko. Se on mielestäni kaunis, ja hirmu mukava neuloa. Nämä neuloin nopeana välityönä kiitokseksi eräälle tuttavalle. Ohje oli ilmainen ja löytyi ravelrysta, lanka jämiä omista varastoista. Ohje oli alunperin sport-vahvuiselle langalle, mutta tiesin sen onnistuvan löysällä käsialallani tästä hieman ohuemmastakin langasta. Jossain kyllä tosin mainitaan Dropsin Alpacan olevan sporttivahvuista, mutta itse miellän sen enemmän fingering-vahvuiseksi. 

Ohje oli selkeä ja helppo, ja lopputulos onnistunut. Jollain muulla langalla tuo kämmenselän palmikko olisi näkynyt paremmin, mutta mitä siitä. Taidan neuloa nämä joskus toistekin. Ehkä sitten oppisin kämmekäitä käyttämään...

En tiedä miksi, mutta en yleensä esittele lapasia. Tai ne jotenkin unohtuvat. Ehkä siksi, että yleensä neulon niitä lahjaksi ja ehdin jo toimittaa ne perille ennen kuin ehdin kuvaamaan. Jotenkin miellän ne myös niin pieniksi töiksi, etten viitsi yksiä lapasia esitellä omassa postauksessaan. Hyvin silti voisi ja taidankin tästä eteenpäin yrittää muistaa vilautella lapasiakin aina silloin tällöin.  

Malli: Winding Way Mitts

Lanka: Dropsin Alpaca

Puikot: 2.5 mm

Langanmenekki: 28 g

Hitaasti valmista

Sain heinäkuun neulefestareilla kaveriltani monta kerää BC Garnin Coloria, joista olin luvannut neuloa hänelle huivin. Malliksi hän valitsi ihanan Waiting for Rain-huivin jonka olen neulonut jo kerran aikaisemmin. Huiviohje ilmestyi viime vuoden tammikuussa, ja sillä onkin jo yli 2000 projektia ravelryssa, eikä ihme, sen verran erilainen ja kaunis se on.

Ryhdyin projektiin innolla, mutta kerrosten pidentyessä hidastui tahtikin. Välillä piti toki neuloa kaikkea muuta ja huivi oli monta viikkoa tauolla. Tavoitteeni oli saada se valmiiksi viimeistään jouluksi, mutta eihän se ihan siihen valmistunut. Melkein kuitenkin. Kaverilleni huivi päätyy vasta nyt lauantaina. Huivista tuli v-a-l-t-a-va. Pingottaessa mittaa oli yli kolme metriä. Eiköhän se silti asetu kaulaan ihan kivasti. Toivottavasti huivi on saajalleen mieluinen.

Lanka oli uusi tuttavuus, mutta varsin miellyttävä sellainen. Pelkäsin käsituntumalla langan olevan karheaa ja takkuista neulottavaa, mutta pelko osoittautui turhaksi. Neulominen oli kaikin puolin mukavaa, eikä ohjeessakaan mitään vikaa ollut. Jos joskus neulon huivin uudelleen, taidan silti muokata ohjetta niin, ettei leveyttä ole ihan näin paljon kuin tässä. Tiukemmalla käsialalla huivin muoto olisi kenties toisenlainen, ainakaan ravelryn mallikuvissa huivi ei ole näin leveä. Pingotin huivin kevyesti, ettei siitä tulisi aivan liian suuri. Osasyy kevyeen pingoitukseen saattoi myös olla se, ettei pienessä asunnossamme ole tällaisille jättihuiveille sopivaa pingoitustilaa...

Malli: Waiting for Rain - Sylvia McFadden

Lanka: BC Garn - Colori

Puikot: 3,5 mm?

Langanmenekki: 156 g

Taskupaita

Minulla oli Holst Garnin Noblen jämiä ja Mehukekkerit blogissa oli raglanpaidan ohje, jonka tiheyden tiesin täsmäävän täydellisesti Noblen ja käsialani kanssa hieman ohjetta pienemmillä puikoilla. Rupesin siis neulomaan taaperolleni paitaa. 

En halunnut paitaan raitoja, mutta jotain jujua kuitenkin. Neuloin paitaan taskut, joiden neulomista eräs neuloja juuri selosti meille muille neuletreffeillä. Tällaisia taskuja en ole koskaan ennen neuleeseen neulonut, mutta hyvät niistä tuli! Taskut tehdään yksinkertaisuudessaan siten, että otetaan taskunleveyden verran silmukoita, jätetään muut odottamaan ja neulotaan taskun silmukoilla pitkä kaitale, joka taitetaan kahtia ja sitten jatketaan neulomista kaikilla silmukoilla. Ymmärsiköhän tätä kukaan? Muutama kuvakin minun piti taskujenteosta ottaa, mutta se sitten jäi. Netti taitaa kuitenkin olla ohjeita täynnä, ja toki minultakin saa kysyä lisää jos haluaa vastaavat tehdä. 

Lopputulokseen olen tyytyväinen, paidasta tuli hauska ja tuo Noblen oranssi sävy (redwood) on vain ihan täydellinen! Itselle voisin tehdä paidan samasta väristä milloin vain. 

Malli: Helppo villapaita lapselle - Mehukekkerit

Lanka: Holst Garn Noble

Puikot: 2 ja 2,5 mm

Langanmenekki: n. 70 g

Kuten jo neulomista aloittaessani hieman pelkäsin, oli paita taaperolle liian pieni. Olisi kuitenkin pitänyt ottaa kahdesta arpomastani koosta se isompi. No, paidalle löytyi sopiva käyttäjä, ystäväni lapsi, joka kuulemma innostui paidasta kovasti.  

Kuvat otti ystäväni, jonka lapselle paita päätyi. Kiitos niistä! 

Satakieli

Saatuani tiedon joulukalenterihuivista pohdin pitkään lähdenkö mukaan, lähinnä koska lankabudjetti oli sillä hetkellä hyvin vähissä. Ajatus houkutteli kuitenkin sen verran, että lopulta otin langaksi Dropsin Fabelin ja lähdin sillä neulomaan huivia. Kyseessä on siis Heidi Alanderin Satakieli. Tämä oli ensimmäinen mysteerineulonta johon osallistuin. Vihjeitä ilmestyi kahden päivän välein, mikä oli minulle hyvä tahti. Muutama vihje oli niin pitkä, ajan ollessa myös kortilla, että jäin jälkeen, mutta aina sain kurottua kiinni seuraavana päivänä. 

Neuloessani ajattelin, että huivi saa lähteä heti eteenpäin kunhan valmistuu. Turkoosi tuntui liian räikeältä. Valmis huivi on kuitenkin ihana! Muoto on juuri sopiva kaulaan ja värit toimivat yhdessä kivasti. Työhön on siis käytetty Dropsin Fabelia, sukkalankaa, joka tuntuu kuitenkin kaulalla yllättävän kivalta todella halvasta hinnastaan huolimatta. Positiivinen yllätys siis. Turkoosi, vaaleanharmaa, sekä valkoisenharmaa ovat Fabelin omia sävyjä, tuo marjapuuronvärinen on itse värjäämäni. Siitä lähti vähän väriä kasteluvaiheessa, mutta sitä ei onneksi kaulassa näy. Kuvissa näkyy miten noissa pitsiosioissa on vähän haaleata sinistä laikkuina. Punainen on Louhittaren Luolan Väinämöistä, upeaa hehkuvaa punaista, jota taidan hamstrata lisää jos sitä joskus jostain bongaan. 

Kaiken kaikkiaan fiilis tästä projektista on hyvä, vaikka edelleen harmittaakin, ettei ollut mahdollista käyttää Tukuwoolia, jolle ohjekin on alunperin suunniteltu. Siinä kun sävyt sopivat yhteen niin täydellisesti! Ehkäpä neulon tämän joskus uudelleen Tukusta. Hieman myös välillä tällainen aikataulutettu neulonta aiheutti ärsytystä, kun ennen joulua oli aika paljon kaikkea muutakin tekemistä, mutta yleisfiilistä se ei haitannut ollenkaan. 

Oli hirmu hauska seurata muiden huivien edistymistä Instagramin kautta (minut löytää sieltä Lankarakkautta nimellä). Oli hauska nähdä millaisia yhdistelmiä muilla oli. Yksi lähes samanvärinenkin huivi joukosta löytyi. 

Malli: Satakieli - Heidi Alander

Lanka: Drops Fabel / Louhittaren Luolan Väinämöinen

Puikot: ? Jotkut isohkot mitkä sattuivat käteen, 3-4 mm väliltä

Löysästä käsialastani johtuen langanmenekki oli suurempi kuin ohjeessa, joten jätin loppuvaiheessa muutaman rivin neulomatta, että sain langat riittämään. Pitsiosioiden langasta taisi jäädä muutaman kymmenen sentin pätkä jäljelle. Ihanan iso huivista tuli joka tapauksessa. 

Jään aina kaipaamaan huiveista kuvia kaulaan kiedottuna. Monessa ohjeessakaan ei sellaista ole, joten on joskus vaikea kuvitella miltä juuri tämänmallinen huivi kaulassa näyttää. Siksi halusin itse liittää tähän sellaisen. Lapsi on kuvassa selän takana piilossa, kantoliinakyydissä, siitä nuo olkaimet ja vyötärösolmu. 

Olipa kiva neuloa tätä huivia. Mitähän nyt sitten seuraavaksi keksisi? Ehkäpä neulon muutamat satavuotissukat juhlavuoden vauvoille, kun varastoista sattui sopivasti löytymään sinisiä ja valkoisia jämiä, siniset olivat ainakin Semillaa, joka sopisi vauvojen jalkoihin varmasti paremmin kuin hyvin. 

Vuosi 2016

Onpa ollut hiljainen kuukausi blogin puolella! Tämä on ensimmäinen postaukseni sitten marraskuun lopun. Olen neulonut muutamaa isoa työtä koko kuukauden, joista toinen valmistui pari päivää sitten ja toinen on vielä kesken. Kovin paljon esiteltävää ei siis ole ollut. Muutama joululahjakin tuli tehtyä, mutta ne olivat niin pieniä tai sitten jo useamman kerran täällä esiteltyjä malleja, että ovat jääneet esittelemättä.

Teidän piti eilen saada kirjoitus Satakieli-joulukalenterineulonnasta, mutta täällä satoi vettä koko päivän, eikä kuvien otosta tullut mitään. Huomenna sitten. Sen sijaan saattekin nyt koosteen tästä kuluneesta vuodesta. Haikailin 2015 koosteessani langankulutus- ja projektimäärätilastojen perään ja tänä vuonna onnistuinkin sellaista listaa pitämään. Voi olla, että joku pieni projekti sieltä on unohtunut, mutta lähes kaiken pitäisi olla mukana.

Tänä vuonna sain valmiiksi 26 neuletyötä, joihin kului yhteensä 1991 grammaa lankaa, eli lähes kaksi kiloa. Vähiten töitä valmistui loppukesästä, jolloin olimme reissussa. Heinäelokuussa valmistuneita töitä oli vain kaksi pientä, yhteispainoltaan reilut 100 g. Eniten valmistuneita oli kesäkuussa, yhteensä 300 g verran.

Lankaa ostin viime vuonna yhteensä 2 kiloa ja 250 grammaa. Kovin suurta eroa ei siis ollut langankulutuksen ja ostojen välillä. Ottaen huomioon, että tänä vuonna kävin neulefestareilla, Kanadan lankamarkkinoilla sekä käsityömessuilla, jäi varastonkartutus hyvinkin maltilliseksi. Se oli tarkoituskin. Koko vuoden oli tarkoitus ostaa lankaa vain tarpeeseen ja neuloa se heti pois, poislukien nämä kolme isompaa tapahtumaa.

Mitä minä sitten viime vuonna neuloin?

Viidet sukat aikuisten koossa, sekä yhdet tossut. Lempparisukkani olivat nämä Tough Sockista neulotut Charlotta toinen sukat. Lasten koossa sukkia neuloin vain kahdet.

Lapasia neuloin aikuisille kolmet, sekä yhdet sormikkaat. Taaperolle neuloin muutamat lapaset. Näistä ei taida juuri kuvia ollakaan. Jostain syystä on tainnut kaikki jäädä raportoimatta. 

Pipoja neuloin yhden aikuisten koossa, sekä yhden lastenkoossa. Piposta löytyy juttua täältä.

Huiveja neuloin neljä, sekä niiden lisäksi taaperolle yhden pienen Baktuksen. 

Lempparihuivini tänä vuonna oli ehdottomasti Waiting for Rain. En ole ainut, sillä huivilla on ravelryssä melkoinen määrä projekteja tässä vaiheessa. Omani neuloin Ilmattaresta ja lisää juttua siitä löytyy täältä.

Toinen uusi tuttavuus tänä vuonna oli Boo Knits. Huiveja olin aiemmin ihaillutkin, mutta nyt vasta neuloin yhden heidän malleistaan. Täällä siitä lisää. 

Neuloin tänä vuonna itselleni yhden neulepaidan. Tavoitteena ensi vuodelle onkin neuloa edes kaksi. Paidasta tuli todella kiva. Siitä löytyy lisää juttua täältä. 

Lastenneuleita tuli tänä vuonna tehtyä yksi villahaalari, taaperolle yksi paita, sekä yksi villahaalari ilman hihoja. Potkuhousutko ne sitten ovat... Yksi taaperon paita jäi puolikasta hihaa vaille valmiiksi. Paidasta juttua täällä. Ohje on Klompelompe kirjasta, johon ihastuin tänä vuonna. 

Näiden lisäksi tuli neulottua joitakin pikkutöitä, kuten rättejä, sekä virkattua muutama turvalonkero. 

Suurin projekti tänä vuonna oli kuitenkin kutomisen opettelu. Kesällä opettelin kavereideni kanssa myös loimen laiton. Kantoliinoja kudoinkin tänä vuonna yhteensä neljä, joista juttua täällä, täällä, täällä ja täällä. Ehdottomasti lempparikudontatyö oli kuitenkin pieni vauvanpeitto, jonka kudoin loppukesästä. Siitä löytyy lisätietoja täältä. 

Neuletilastoja katsoessani tuntui, että käsitöiden teko on jäänyt tänä vuonna aika vähälle, mutta kun rupesin miettimään kuinka paljon tunteja käytin kutomiseen, tajusin, että on niitä sittenkin tullut tehtyä aika paljon. Kutomisinnostus ei ole vielä laantunut, päinvastoin, joten vastaavia projekteja näkyy varmasti ensivuonnakin. Alkuvuodelle onkin yksi kudontaprojekti suunnitteilla, sisältäen käsinvärjättyä silkkiä. Kudontajutut näyttävät myös kiinnostavan lukijoita, sillä tähän mennessä suosituin postaukseni on tämä kudontapostaukseni, jossa kerron Tuulen Tyttärestä kudotusta liinastani. 

Ensi vuonna haluan kutoa lisää, neuloa toivottavasti enemmän sukkia ja paitoja, kokeilla uusia ohjeita ja kehittää käsialaani tiukempaan suuntaan. 

Kiitos teille lukijoille kuluneestä vuodesta ja roppakaupalla onnea sekä käsityöaikaa ensi vuodelle! 

Värjäilyjä

Olen aiemminkin värjäillyt Kool Aid-mehujauheilla lankoja ja tiesin homman olevan hirmu hauskaa. Kesällä Kanadanreissullamme yksi tavoitteistani olikin ostaa iso säkki näitä jauheita, mutta harmikseni niitä ei juuri kaupoista löytynyt. Viimein ostin kaksi nestemäistä putelia, sekä kaksi laatikollista "pillimehuja", joissa mehujauhe oli siis jo sekoitettu veteen. Nämä pillimehut eivät oikein värjäyksessä toimineet, tai toimivat, mutta tulokset jäivät haaleiksi. Pitää ensi kerralla kokeilla niin, että lanka on vaaleampaa ja mehua laittaa enemmän. Nestemäiset toimivat onneksi yhtä hyvin kuin jauhemaisetkin, niin sain jotakin aikaiseksikin. 

Pohjana olen aina käyttänyt värjäilyihin Dropsin Fabelia. Valkoiselle pohjalle näistä Kool Aidin väreistä ei tule mieleisiäni, mutta esimerkiksi beige lanka toimii hyvin. Lopputuloksena on silloin hieman murretummat värit. Hyvin vaaleaa harmaata olen myös värjännyt. Nyt pitäisi saada vain lisää värejä ja lisää värjäyslankaa...

Tekisi mieleni kokeilla myös "oikeaa värjäämistä", esimerkiksi reaktiiviväreillä, mutta tällä hetkellä meillä ei vain ole tilaa sellaiselle. Joskus sitten, kun neliöitä on edes muutama enemmän. No, enemmän taitaa silti olla kyse siitä, ettei tällä hetkellä ole resursseja uuden oppimiselle. 

Kool Aideilla värjäys on superhelppoa. Ensin vyyhditän langan ja sitten liotan sitä vedessä, että lanka kastuu kunnolla. Seuraavaksi kattila liedelle, jonne vettä sen verran, että vyyhti mahtuu. Kun vesi melkein kiehuu, lisää mehujauhe/neste. Vyyhti joukkoon ja sekoittele. Lopuksi huuhtelen vyyhdin kylmällä vedellä. Kuivaa ja keri ja valmista on! Toki on mahdollista kikkailla enemmänkin, esimerkiksi dipata vyyhdin toinen puoli toiseen väriin ja toinen toiseen, tai muuta vastaavaa.

Oikeanpuoleinen vyyhti on lähtöväri, eli Dropsin Fabelin beige. Vasemmanpuoleinen on värjätty Kool Aid Orangella. 

Kaksi tummempaa kerää olivat ennen beigejä, vaaleammat hyvin vaaleita harmaita, melkein valkoisia. 

Taaimmainen kerä on värjätty ensin sinisellä mehujauheella, joka ei tarttunut hyvin, sitten kirsikalla. Etualalla oleva on värjätty kirsikalla. 

Tämä on myös kirsikalla värjätty. 

Kaikista vaalein kerä on värjätty vesimelonin makuisella mehujauheella. 

Näiden piti ensin olla langat Heidi Alanderin joulukalenterihuiviin, mutta taidan kuitenkin hakea jotain enemmän omanväristä. Näistä tulee siis varmaan sukkia. Katsotaan... 

Luotto-ohje

Sukkia varten haluaisin pinon sellaisia ohjeita, joiden tietäisin toimivan omalle järkyttävän löysälle käsialalleni ja joissa muutenkin olisi kaikki kohdillaan. Sukkamakuni on aika nirso, sillä sukat ovat minulle sellaista "helppoa ja rentoa" neulottavaa. Haluan, että mallissa on jotain kiinnostavaa, mutta kaaviota en halua tuijottaa. Toki joskus poikkeuksiakin saa ja pitää olla. Tämä ohje on juuri sellainen. Helppo ja nopea neuloa, ja lopputulos on kiva ja jalkaan hyvin istuva. Kaavion oppii nopeasti ulkoa, välillä vain kurkkaan, että missä kohdassa nyt olinkaan menossa.

Viimeksi neuleillassa ollessani tajusin, kuinka löysä minun käsialani oikeasti onkaan. Nyt aionkin ruveta tekemään töitä sen eteen, että se vähän tiukentuisi. Kohta on nimittäin se ongelma, etten voi neuloa fingeringille tarkoitettuja sukkaohjeita, sillä niin pieniä puikkoja ei ole saatavilla, että lopputuloksena olisi sopivat sukat minun jalkaani. Neulojatoverilta sain vinkin kiertää langan kerran etusormeni ympärille, pitää siis laittaa se kohta testiin. Jos teillä tulee mieleen muita vinkkejä, kertokaa ihmeessä!

Lanka näissä sukissa on käsinvärjäämääni Dropsin Fabelia. Alkuperäinen väri oli sellainen vaalea beige, ja värjäsin nämä Kool Aideilla. Mandarin-tangerine ja orange olivat muistaakseni ne jauhepussien maut, joilla nämä värjäsin. Pitää varmaan värjätä vähän lisää, sillä näistä tuli ihan minun väriset, mutta ovat menossa lahjaksi.

Tässä muuten vielä linkki aiempiin Melisandre sukkiini. Jostain syystä tuosta aiemmasta parista tuli paljon siistimpi, ehkä siksi, ettei sen ollut tarkoitus mennä lahjaksi...

Malli: Melisandre

Lanka: Värjätty Drops Fabel

Puikot: 2 mm

Mallia muutin omalle käsialalleni sopivaksi sen verran, että jätin mallikerran reunasta yhden nurjan silmukan pois, ja samoin sitten toiselta puikolta kaksi silmukkaa pois.