29. kesäkuuta 2015

Vauvan ensimmäinen juhla-asu

Eilen vietimme vauvamme ensimmäistä juhlaa, ristiäisiä. Juhlien järkkäämisessä oli pieniä haasteita, kun äitini ja pikkusisarukseni olivat mahataudissa vielä juhlaviikolla, ja itse sain keskiviikkona vielä antibioottikuurin. Mutta juhlat järkättiin ja loppujen lopuksi kaikki meni hyvin.

Vauvan juhla-asun olin ommellut jo muistaakseni helmikuussa. Ystäväni ompeli omalle vauvalleen kastemekon ja samassa kangastilauksessa tuli minullekin kankaat mekkoa varten. Kangas on ihanan läpikuultavaa pellavaa, todella edullistakin se oli. Mekolle tuli hintaa muistaakseni muutaman kympin verran. Ainoat huonot puolet tuossa kankaassa ovat sen helppo purkautuvaisuus sekä nopea rypistyminen. Onneksi se ei ole niin tarkkaa. Pitsit kädenteille tilasin samasta verkkokaupasta (jonka nimeä en tietenkään muista) ja helman pitsi löytyi Pikkulinnasta, Jyväskylästä. 


Kaava mekkoon on ystäväni miehen suvun kymmeniä vuosia vanhasta kastemekosta jäljennetty. Mekko on kietaisumallia, joten se sopii aika monenkokoiselle vauvalle, kuten myös tuolle meidän reilu viisikiloiselle pojallemme. Ihan ei istuvuus ollut täydellinen, mutta tuskinpa sitä muut huomasivat. 


Olisihan tämän mekon voinut silittääkin ennen kuvausta. Tai päätellä langanpäät... 

Tämä kastemekko oli kaikin puolin ihana projekti. Helppo ja nopea ommella ja lopputuloskin oli kaunis. Pitsit olisin vielä halunnut virkata itse, mutta nopealla googlettamisella en löytänyt sopivaa mallia. Jossain vaiheessa muistin senkin, etten oikeastaan osaa virkata. 



22. kesäkuuta 2015

Virran varrella

Tämä huivi on aloitettu, kun raskauteni oli kestänyt 6 päivää yli lasketun ajan. Toivoin/olin varma, että vauva syntyisi ennen kuin huivi olisi valmis. Näköjään niinä raskauden viimisinä päivinä ei ollut paljoa tekemistä, sillä huivi valmistui kolme päivää myöhemmin. Eikä vauvasta ollut tietoakaan... Pingotettuakin sen sain, vaikka lattialla kykkiminen ison mahan kanssa ei huippukivaa ollutkaan.

Malli on taas Heidi Alanderin, näköjään mulla on projektina neuloa kaikki hänen suunnittelemansa mallit läpi. Olen selaillut Ravelrya tuntikausia löytääkseni muitakin hienoja huivimalleja. Onhan niitä siellä vaikka kuinka, mutta silti sitä ihan täydellistä ei ole vielä tullut vastaan. 


Lanka: Holst Garn Coast
Puikot: 4 mm

Juhannusta vietimme Pohjanmaalla mieheni lapsuudenkodissa. Siellä joen rannalla sain viimeinkin otettua kuvat tästä huivista. Veden äärelle tämä huivi sopiikin värityksensä puolesta hyvin, vaikka alunperin ajattelin kuvata sen niityllä nimensä mukaisesti. 



Lanka oli uusi tuttavuus. Neuletuntuma ei ollut paras mahdollinen, mutta neulepinnasta tuli kaunis ja ihanan pehmeä. Coastista valmistuu varmasti useampikin huivi, seuraavaan on jo langat ostettuna, malli vain on vielä etsinnässä. Täydellinen lanka kesähuiviin! 


Halusin huiviin hieman ohuemman reunapitsin. Tämä onnistui helposti, sillä ensimmäistä kaaviota voi toistaa juuri haluamansa määrän. Loppujen lopuksi pitsi oli niin kaunista, että jos tämän neulon uudestaan, teen kyllä toistoja enemmän. Tässä huivissa niitä on vain kaksi. 



14. kesäkuuta 2015

Saaristolapaset

Nämä lapaset ovat yksi niistä neuletöistä, joihin olen ollut kaikkein tyytyväisin. Mitään ihmeellistähän niissä ei sinänsä ole, mutta pidin niistä paljon. Pidin, sillä valitettavasti ne ovat hukkuneet johonkin.

Inspiraatio ja ohje näihin lapasiin tuli TiiQ:n Hovineito sukista. Mallineule istuu mielestäni yhtä hyvin lapasiin, kuin sukkiinkin. Joskus pitäisi neuloa ne sukatkin, sen verran kaunis tämä malli on.


Malli: Muunnelma hovineito - sukista - TiiQ
Lanka: Drops Nepal 
Puikot: 2.5 mm

Puikkovalinta ei ihan yksiin mennyt tuon paksun langan kanssa, mutta eihän se niin tarkkaa aina ole. Nämä nimittäin valmistuivat jo viime elokuun Ahvenanmaa reissulla, jossa ei ollut mukana suurempia puikkoja. Ehkäpä ensi talveksi voisin tehdä uuden parin hukkuneen tilalle, tällä kertaa jollain järkevämmällä puikkokoolla. Tulipahan tosin ainakin tuulenpitävät noin pienillä puikoilla....

Välillä jotain itsellekin...

Jokunen viikko on vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Vauva syntyi viimeinkin, kun synnytys käynnistettiin viikolla 42+0. Taisi tuumata, että nyt on jo viivytelty tarpeeksi ja syntyikin sitten nopeasti, vajaassa 6 tunnissa. Aika onkin sen jälkeen kulunut uuden tilanteen ihmettelyn lisäksi lähinnä sairaalassa. Ensin synnytyksen jälkeen 5 päivää osastolla vauvan antibioottikuurin takia, sitten uudella reissulla oman munuaistulehdukseni takia. Nyt alkaa jo kotipäivien määrä olla vauvan elämässä suurempi kuin sairaalapäivien, joten eiköhän tämä tästä. 

Tämä vuosi on mennyt aika tiiviisti vauvalle neuloessa. Jossain vaiheessa tuntui, että itsellekin voisi jotain tehdä. Otin siis puikoille syksyn Tampereen kässämessuilta arvonnassa voitetun Tukuwoolin vihertävän vyyhdin. Lanka oli huippua neulottavaa, todella tasalaatuista ja helppoa neuloa. Tämän voitetun vyyhdin jälkeen onkin Titityystä kotiutunut useampikin vyyhti tätä samaista lankaa. Jospa seuraavaksi saisi aikaiseksi kokeilla kirjoneuletta näistä langoista, siihen nämä olisivat aivan täydellisiä! 

Malliksi valikoitui jo pitkään jonossa ollut Eilen tein - blogin ruista ranteeseen - kämmekkäät. Mietin etukäteen, että missä tilanteessa kämmekkäitä käytetään? Jos on lämmin, en käytä hanskoja, jos taas on kylmä, niin kai sormetkin tarvitsevat lämmikettä. Loppujen lopuksi nämä olivat oikein käyttökelpoiset alkukevään aurinkoisina mutta silti viileinä päivinä. 


Malli: ruista ranteeseen / Eilen tein
Lanka: Tukuwool fingering 
Puikot: 3 ja 3.5 mm 

Parasta tässä mallissa oli noi napit. Niin söpöt. 

Laitetaanpa samalla kuva joskus kauan sitten valmistuneesta piposta, kun sekin näytti päätyneen muutamaan kuvaan tänä keväänä. 


Malli: Raituli / Soppaa ja silmukoita
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 3 mm 


Kiva ohje peruspipolle, joka itseasiassa taisi olla ensimmäinen koskaan neulomani. Tästä tuli tosin omaan pääähäni hieman löysä, ensi kerralla pitää kokeilla pienempää puikkokokoa. 

17. toukokuuta 2015

Anopille pitsisukat

Olen jo kauan halunnut kokeilla Cookie A:n suunnittelemien sukkien neulomista. Kirjastosta sain Sukkia rakkaudella-kirjan lainaan ja aloitin projektin. Vähän jännitti, että mitenköhän käy, tulevatko sukat koskaan valmiiksi. En nimittäin ole mikään hyvä sukkien neuloja, enkä siitä erityisemmin pidäkään. Nämä sukat tosin olivat poikkeus. Mallissa oli juuri sopivasti vaihtelua niin, että se oli helppo mutta pysyi mielenkiintoisena. Ei ole kyllä turhaan Cookieta ylistetty neulesuunnittelijana! 

Pakko varmaan ostaa tämä kirja omaksi, niin saa rauhassa harjoitella sukkien neulomista. Sen verran kivoja malleja tässä kirjassa on.



Malli: In and out - Cookie A 
Lanka: Cascade Heritage
Puikot: 2.5 mm

Vähän mietityttää miten pehmeältä vaikuttava lanka kestää sukkalankana. Tosin sukkalankaa se on, joten eiköhän se kestä. Tuntui vain, että pinta ei pysynyt ihan siistinä neulomisenkaan aikana. Toisaalta merinovilla nyt vain on pehmeää, joten eiköhän se kuulu asiaan ja sukat pysy kasassa. 



Puolivälissä ekaa sukkaa päätin, että nämä saa anoppi kesällä 70-vuotis lahjaksi. Anoppi jaksaa aina ihailla neulomuksiani, olivat ne kuinka yksinkertaisia tahansa, joten uskon hänen ilahtuvan. Kieltämättä parin valmistuttua käväisi mielessä, että tulipa kivat, raaskiiko kuitenkaan antaa... Mutta ainahan itselle voi neuloa uudet.


Sukkien kuvaaminen on yllättävän vaikeaa. Olisi pitänyt lähteä ulos kuvaamaan, niin olisi valoakin ollut vähän enemmän. No harjoitusta se vaatii, niin valokuvaaminen kuin tämä bloggaaminenkin.

15. toukokuuta 2015

41+4

Eksyin jotain kautta Project Mama -blogin raskausviikkopostaukseen. Viikon 42 kohdalla lukee "Olet kokenut oikeusmurhan ja oikeutettu elämään jäätelöllä ja suklaalla loppuajan." Viikolla 42 mennään ja kieltämättä tämä välillä vähän turhauttaa. Suklaata on tullut syötyä, lähes joka päivä. Vaikka raskauteni onkin ollut ihan äärettömän helppo, eikä vieläkään ole kovinkaan tukala tai hankala olo, ajattelin, että jotain kompensaatiota tähän tilanteeseen tarvitaan. Kehitin siis oman säännön tuon hyvän suklaa/jätskikäytänteen lisäksi. Kun ei sitä suklaatakaan nyt ihan koko ajan viitti syödä...


Päätin, että vauvan myöhästymistä voi siis tästä edespäin kompensoida lankaostoksilla. Vähintään yksi kerä/päivä kuulostaa hyvältä, eikö? Eilen oli kaupat kiinni, mutta tänään suuntasimme mieheni kanssa Titityyhyn. (Ihanaa kun myyjiltäkin saa tsemppejä, viime käynnillä kun oli jo laskettu aika mennyt ja nyt viikkoa myöhemmin vauva ei ole vieläkään saapunut.)

Huivi-innostus on vallannut minut ja uusia huiviprojekteja varten ostin Holst Garnin Coast puuvilla/villa sekoitelankaa. Neuletuntuma ei ollut ihan täydellinen langan lievän rouheisuuden vuoksi, mutta kaikin puolin ihana lanka muuten. Vielä pitäisi keksiä mitä näistä keristä syntyy. Ehkäpä Heidi Alanderin Kaihola tai Boo Knitsin Heaven Scent..

Ruukkukrysanteemin osti mieheni keskiviikkona kauppareissulla, kun molemmilla alkoi jo kärsivällisyys loppua tämän odottelun kanssa. Ihanasti se tuossa pöydällä piristää. 

Luksuslangat käyttöön

Viime vuoden Tampereen kässämessuilta ostin Titityyn kojulta Uncommon Threadin vyyhdin, joka taitaa olla kallein ostamani lankavyyhti. 24 euron hinta vähän kirpaisi, mutta en malttanut vyyhtiä jättääkään, oli se niin kaunis. Lanka oli sukkalankaa, mutta olimme myyjän kanssa yhtä mieltä siitä, ettei näin kaunista lankaa taida raaskia sukiksi neuloa. Huivi siitä tulisi.

Malliksi valitsin jo aiemmin hyväksi ja helpoksi todetun Heidi Alanderin suunnitteleman Titaniumin. Joululomaa lähdimme viettämään Amerikkaan mieheni veljen perheen luokse, ja siellä aloitin neulomisen. Valmiiksi huivi ehti vasta tämän vuoden puolella, kun vauvaneuleet yhtäkkiä veivätkin kaiken neulonta-ajan. Keväthuiviksi olin huivin ajatellutkin, etteipä se haitannut vaikka siinä kestikin. Joululomalla olin neulonut jo lähes koko ainaoikein osion, joten pitsiosio oli nopea projekti kun inspiraatio taas iski.


 Lanka: Uncommon Thread Tough Sock
Puikot: Muistaakseni 5 mm
Ravelryssä: Titanium 2


Parasta tässä langassa oli ehdottomasti väri. Ihan täydellinen. Eikä langassa muutenkaan ollut valittamista. Hintakaan ei enää tunnu pahalta ollenkaan... Malli oli helppo ja mukava neuloa, niin kuin kaikki Heidin huiviohjeet. Tällä hetkellä puikoilla on Nurmilintu ja kuvausjonossa Meadow Grass.